Österman: Pelastaako viiden ässän uskontotalous Suomen?

Pelastaako viiden ässän – Stubbin, Sipilän, Slushin, Soinin ja Sarasvuon – uskontotalous Suomen, pohtii Iltamakasiinin Nalle Österman blogissaan.

Mumbojambo Prod.

BLOGI Iltamakasiinin musiikki- ja viihdetoimittaja Nalle Österman pohtii kirjoituksessaan, mitä tänään Helsingissä käynnistyvä kansainvälinen startup-tapahtuma Slush meille oikeastaan myy.

Tänään keskiviikkona 11. marraskuuta 2015 alkaa jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Slush. Suomeksi tuo englanninkielinen sana tarkoittaa muun muassa loskaa, mutaa, jäämurskasta koostuva juomaa sekä lumisohjoa.

Mitä tämä loska ja lumisohjo sitten oikein on?

Verkon avoin tietosanakirja Wikipedia kuvailee, että "Slush on vuodesta 2008 järjestetty kansainvälinen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma, joka järjestetään vuosittain Helsingissä. Slush on noussut muutamassa vuodessa yhdeksi Euroopan johtavista kasvuyritystapahtumista."

Tapahtuman omien verkkosivujen mukaan Slush houkuttelee Helsingin Messukeskukseen tänä vuonna 15 000 osallistujaa – joihin lukeutuvat noin 1700 start-up -yritystä sekä 800 sijoittajaa – tutustumaan potentiaalisiin hankkeisiin.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

– Slush ei ole pelkkä valonpilkahdus marraskuun pimeässä, vaan se valaisee koko Suomen, totesi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) Helsingin Sanomille vielä vuosi sitten käytyään pääministerinä avaamassa viimevuotisen tapahtuman.

Halleluja!

Tänä vuonna maamme nykyjohto ei tapahtumaan ohjelman perusteella enää osallistu, vaan vuoden 2015 merkittävin kotimainen poliittinen puhuja on vuosien 1994–2000 tasavallan presidentti Martti Ahtisaari.

Sattumaako?

Ehkei sittenkään. Olisi kieltämättä hankalaa perustella merkittävän kasvutapahtuman funktiota Suomessa kansainväliselle lehdistölle, kun samalla viikolla niin Helsingin yliopisto kuin pääkaupunkiseudun Aalto-yliopisto ovat ilmoittaneet irtisanovansa yhteensä 1 550 yliopistolaista Suomen nykyhallituksen ajamiin säästötoimenpiteisiin vedoten.

Pyllyt pyyhittiin koulutuslupauksiin heti kun eduskuntavaalit oli käyty ja opiskelijoiden äänet kuitattu hymyssä suin.

Suomi kuntoon, Suomi kuntoon, me pannaan Suomi kuntoon. Se antaa työtä kaikille, se istuu oikeudentuntoon, laulettiin riemukkaasti vielä keväällä 2015 Keskustan vaalilaulussa.

Tätä se sitten tarkoitti.

Kolmen SSS-miehen – pääministeri Juha Sipilän (kesk), ulkoministeri Timo Soinin (ps) ja Alexander Stubbin – on hämmentänyt useimpia äänestäjiään sekä äänestämättä jättäneitä rikotuilla vaalilupauksillaan ja pyörretyillä päätöksillään.

Kun otsikot ovat kirkuneet sote-sekoilua ja leikkaustarpeita on useimmilta jäänyt huomaamatta, kuinka Suomi on uusien uskonnollisten johtajiensa johdolla siirtynyt markkinavetoisesta talousjärjestelmästä uuteen aikakauteen, eli uusliberalistiseen uskontotalouteen.

Suomenruotsalainen kultapoju Stubb tuntee olonsa varmasti melko vieraaksi pohjanmaalaisen lestadiolaisen pääministerin ja espoolaisen katolisen lähiöjermun rinnalla. Ei ihme, jos ja kun Stubb on ollut niin hiljaista poikaa, kun maamme uskonnollinen nykyjohto on pannut haisemaan ja tuulemaan.

"Korjaamme yhteistä taloa, ja torjumme laman yötä. Jo taivaalla näkyy valoa, kun yhdessä tehdään työtä."

Täh, mikä ihmeen uusliberalistinen uskontotalous? Olkaa huoleti, kyllä kaikki selviää aikanaan, kunhan teillä vain riittää kylliksi uskoa huomiseen.

Kuusamolaisen elokuvaohjaajan Mika Ronkaisen ohjaamassa Autobonus-dokumentissa (2001) pureudutaan suomalaisen verkostomarkkinoinnin ytimeen.

Autobonus-dokumentin pääosassa on pohjois-suomalainen aviopari Kaisu ja Viljo Mikkonen, jotka menettivät pienyrityksensä 1990-luvun alussa otettuaan ensin halvaksi luvattua valuuttalainaa pankilta ja oltuaan tämän jälkeen maksukyvyttömiä lainan takaisinmaksuun markan devalvoinnin myötä.

Dokumentissa pariskunta yrittää päästä takaisin jaloilleen ja isoihin rahoihin kiinni verkostomarkkinoinnin avulla. Tarinan keskiössä on autobonus, jonka amerikkalainen verkostomarkkinointiyritys kustantaa parhaille myyjilleen.

Kaikkitietävän Wikipedian mukaan verkostomarkkinointi sai alkunsa Yhdysvalloissa 1940-luvulla. Carl Rehnborg perusti California Vitamins -yhtiön vuonna 1941. Se myi hänen kehittämäänsä Nutrilite-nimistä kasviperäistä ravintolisää. Sittemmin yhtiön nimeksi muutettiin Nutrilite. Nutrilite on maailman johtavia vitamiinien, kivennäisaineiden ja ravintolisien tuotemerkkejä.

Samoja tuotteita myyvät myös Mikkoset.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Omat muistoni verkostomarkkinoinnista ulottuvat myös tuonne 1990-luvun lopulle, jolloin eräänä kauniina iltapäivänä sain täysin pyytämättä ja täytenä yllätyksenä puhelun tyhjyydestä silloiseen residenssiini Helsingin Kallioon.

– Täzzz onnn Tzzzz Tulikzzzzz, hzzzzz szzzzz tupzzzz zzzz tulzzzz?

Anteeksi mitä, anteeksi kuinka, kuka siellä oikein on?

– Täzzz onnn Tzzzz Tulikzzzzz, hzzzzz szzzzz tupzzzz zzzz tulzzzz?

Lopulta soittajan henkilöllisyys selviää minullekin. Hän on Tatu Tulikoura – nimi, jonka muistan hämärästi monikansallisen Warner Music -levy-yhtiön palveluksesta jokusen vuoden takaa.

Mitä ihmeen asiaa hänellä oikein on?

– Hzzzzz szzzzz tupzzzz zzzz tulzzzz?

Anteeksi mitä, anteeksi kuinka?

– Hzzzzz szzzzz tupzzzz zzzz tulzzzz?

Selkokielelle käännettynä lause kuuluu, "haluutsä tuplata sun tulot?"

Tyhjästä on paha nyhjäistä, mietin. Miksi ihmeessä hän haluaa tuplata tuloni? Ei kai kyse ole suinkaan verkostomarkkinoinnista?

– Ei ei ei ei ei, ei suinkaan, ei missään nimessä, pois se minusta. Ei todellakaan, todella kammottava ajatus tuollainen, hyi olkoon. Tässä on nyt todella hyvästä jutusta kyse. Mutta tule tuonne Pasilaan tuona ajankohtana, niin kerron sinulle lisää.

Sovittuna ajankohtana länsi-pasilalaisen auditorion lavalle nousee aurinkoisesti hymyilevä nuori mieshenkilö, jolla näyttää olevan iloista asiaa malttamattomana paikoillaan pyörivälle monikymmenpäiselle yleisöjoukolle.

– Älkää nyt pahastuko, mutta heti alkuun sanottakoon, että vaikka teille on saatettu puhua ties mitä saadaksemme houkuteltua teidät tänne, niin kysehän on todellisuudessa verkostomarkkinointitilaisuudesta.

Sivusilmällä näen ja kuulen, kuinka kymmenkunta henkilöä nousee välittömästi aloiltaan poistuakseen takavasemmalle.

– Älkää välittäkö heistä, he kulkivat onnensa ohi. Heidän päätöksensä tarjoaa teille entistä paremmat mahdollisuudet päästä kunnon rahoihin käsiksi, nuorukainen messuaa.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Päätän katsella ja kuunnella tunnin luennon loppuun, ties vaikka mitä iloa tästä seuraisi. Karvaaksi pettymyksekseni joudun toteamaan, että tarjolla on vain puisevaa lässytystä saippuakauppiaan uran ihanuudesta.

– No, miltäs kuulosti, mitäs pidit, eikö olekin aika hyvä juttu, Tulikoura utelee luennon jälkeen ulko-ovien luona, minne olen onnistunut hivuttamaan itseni ilman estoja.

Tähän tieni kuitenkin tyssää.

Mutisen ja sössötän jotain epämääräisen takeltelevaa ja tankeromaista minut tähän saippuahelvettiin houkutelleelle tälle entiselle musiikkiteollisuuden ammattilaiselle.

Takavasemmalla dialogiamme seurannut tamperelaista fitness-valmentajaa Jari "Bull" Mentulaa muistuttava lihaskimppu aistii epävarmuuteni ja huomaa tilaisuutensa tulleen. Säälimättömästi hän saalistaa tuoretta verta amerikkalaisen saippuateollisuuden Moolokin kitaan.

– No niin, mitäs te siinä enää seisoskelette, pankaa paperit kuntoon, Bull Mentulaa muistuttava mörssäri messuaa aggressiivisesti ja uhkaavasti.

En voi kuin totella. Papereiden valmistuessa tiedustelen eri markkinaoptioita. On 8000 markan aloituspakettia, sitten halvempaa neljän tonnin aloituspakettia.

Miten ihmeessä minä olen tähän liemeen oikein joutunut?

– Tässäkö kaikki, kysyn.

Niin. On vielä tällainen 150 markan hintainen esitepaketti, jossa postitamme neljä tuote-esitettämme kotiin, joiden avulla voit kaikessa rauhassa todeta, miten huikea juttu oikein onkaan kyseessä.

– Otan sen. Pannaan paperit kuntoon.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

"Yhdessä teemme ja tuotamme, on huominen parempi päivä. Kun toisiimme vain nyt luotamme, niin häipyy pois laman häivä."

Huhhuh, se oli lähellä. Tämän koettelemuksen jälkeen en kuule koskaan enää Tulikourasta sanaakaan. Googlaamalla kuitenkin selviää, että mies on edelleen hengissä ja harjoittaa valokuvausta, mainontaa sekä graafista suunnittelua nykyisin.

Ei tullut hänestäkään verkostomarkkinointimiljonääriä.

Samaan verkostomarkkinoinnin loputtomaan suohon tuntuvat uppoavan muun muassa myös Zinzino-kahvikoneet, Fitfarmin lisäravinteet, edesmenneen Petteri Jussilan ternimaitobisnekset, Hannu Kailajärven Wincapita-valuuttakauppajärjestelmät sekä Oriflame-hajuvedet.

Uskontotalouden edelläkävijöitä nämäkin – silloin näitä vain tavattiin kutsua epäseksikkäästi ja mustamaalaavasti verkostomarkkinoinniksi ja pyramidihuijauksiksi.

Koko kansakunnan iloksi ja onneksi löytyi kuitenkin pelastava oljenkorsi uusliberalistisesta uskontotaloudesta, jonka tarkoituksena on pelastaa kansakunta kadotukselta työn tekemisen ilolla ja tarkoituksella.

Työ kun on meidät vapauttava, kuten Euroopan Unionissa tiedettiin jo 80 vuotta sitten.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Onko Slush siis verkostomarkkinointia?

Tässähän myydään suuria lupauksia kansalaisille vastineeksi tulevaisuudessa häämöttävistä rikkauksista, vain saippuat, ternimaidot ja autobonukset puuttuvat.

"Mitä on Slush-ilmiön takana? Talous haihtui lupauksiksi", otsikoi toimittaja Pontus Purokuru Vasemmistoliiton äänenkannattajassa Kansan uutisissa sunnuntaina 8. marraskuuta 2015 julkaistun juttunsa.

Purokurun mukaan nykytaloudessa ideat alkavat olla tärkeämpiä kuin tuotteet. Yrittäjillä on paine antaa valheellisia lupauksia. Olemme hiljalleen siirtymässä tuotemyynnistä lupausten myyntiin.

– Vallitsee järjetön maailman muuttamisen retoriikka, ja sitten se, mitä oikeasti ollaan kehittämässä, on sovellus noutoruuan maksamiseen, toteaa kulttuurintutkija ja tietokirjailija Hanna Kuusela artikkelin päätteeksi.

Purokuru ja Kuusela ovat oikeilla jäljillä, mutta ei tarpeeksi.

Sillä kyllä kansallisen talouden pelastamiseksi ja Suomen kuntoon saattamiseksi tarvitaan jotakin väkevämpää kuin epämääräinen lupaus.

Tarvitaan nimittäin uskoa, toivoa ja rakkautta.

"Suomi kuntoon, Suomi kuntoon, me pannaan Suomi kuntoon. Se antaa työtä kaikille, se istuu oikeudentuntoon."

Joukko- tai yhteisörahoitus on rahoitusmuoto, joka on arkipäiväistynyt viimeistään tällä vuosikymmenellä. Tämänhetkisten tietojen mukaan maailman suurin joukkorahoituspalvelu on 2009 perustettu yhdysvaltalainen Kickstarter.

Suomen tunnetuin joukkorahoituspalvelu on puolestaan vuonna 2012 perustettu Mesenaatti.me.

Eräänlaisesta yhteisörahoituksestahan on ollut kyse jo silloin, kun pienille hevi- tai punkbändeille on vuosikymmeniä sitten sujautettu muutama kymppi kuoreen toivona saada vastineeksi paita tai demokasetti ilman, että vastaanottaja tai postimies petä lähettäjän luottamusta.

Tällä vuosikymmenellä on yleistynyt käytäntö, ettei tuotteen tarvitse olla edes valmiina, pelkkä lupaus riittää.

Pelkkään pyhään lupaukseen perustuva joukkorahoitus tuotti eräiden tietojen mukaan jo yli viisi miljardia dollaria (n. 4,86 miljardia euroa) vuonna 2013.

Halleluja!

Tälla rahoitusmuodolla olen itsekin tukenut muun muassa laulaja-lauluntekijä Ginger Wildheartin uraa, tieteiselokuva Iron Skyta sekä helsinkiläisen radioaseman Radio Helsingin toimintaa.

Tällöin lupauksen vastineeksi ovat riittäneet tekijöiden aiemmat näytöt.

Entäs jos niitä näyttöjä ei ole? Jos ne näytöt on puhkottu tyhjiin lässähtäneen pannukakun tavoin?

Pekka Perän johtamasta Talvivaaran kaivosbisneksestä piti tulla Suomen seuraava menestystarina. Tulikin, ainakin miljoonapalkkiot kuitanneelle Perälle itselleen – muille kansalaisille siitä muodostui ympäristökatastrofi.

Nyt Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle puuhataan väkisin jo seuraavaa ydinvoimalaa, vaikka edellistäkään ei ole vielä saatu valmiiksi ja muu maailma on valmis siirtymään eettisempien ja turvallisempien energiamuotojen pariin.

Tällaiseen umpikujaan nykymallinen uskontotalous tarjoaa oivan ratkaisun.

Halleluja!

"Suomi kuntoon, Suomi kuntoon, me pannaan Suomi kuntoon. Se antaa työtä kaikille, se istuu oikeudentuntoon."

Blogisti Sakari Timonen on ansiokkaasti ja perusteellisesti jaksanut pureutua uuden kotimaisen uskontotalouden työllistämisoppeihin Image-lehden verkkosivujen Uuninpankkopoika-blogissaan.

Työvoimatoimiston asiakkaille on luvassa keppiä tai porkkanaa riippuen siitä, miten he päättävät suhtautua työvoimatoimiston tarjoamiin tukityöllistämistoimenpiteisiin.

Ota yhdeksän euron päiväpalkka kiltisti tai menetä puolet siitä.

Työ kun on teidät vapauttava, kuten Euroopan Unionissa tiedettiin jo 80 vuotta sitten.

Tämän uuden ja uljaan uskontotalouden varmemmaksi vakuudeksi pääministeri Sipilä päätti pitää alamaisilleen ihka oikean televisiopuheen keskiviikkona 16. syyskuuta 2015, jossa ruoti suorin sanoin suomalaisen nyky-yhteiskunnan alennustilaa.

– Suomalainen työ ja työllistäminen on tehtävä nopeassa tahdissa taas kannattavaksi. Tämä on tärkeä viesti yrityksille ja yrittäjille: he voivat luottaa siihen, että Suomi on sellainen maa, johon voi perustaa yrityksiä ja luoda työpaikkoja, Sipilä julisti.

Joten kaikesta kolmen ässän hallituksen ratkaisu tähän ahdinkoon näyttäisi olevan tukityöllistämistoimet yhdeksän euron päiväpalkalla, ainakin juukalaisen juristin Sakari Timosen tulkintojen mukaan.

– Äänestäjien valtakirja meillä on. Odota, katsele ja ota velkaa –asenne ei enää toimi. Nyt pitää oikeasti tehdä muutos eikä miettiä tyylipisteitä. Osa oppositiostakin tukee uudistuksia. Omalta osaltani lupaan, että kaikessa työssäni pyrin toteuttamaan uudistuksia niin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuin mahdollista, pääministeri jatkoi.

Tämä oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus nähtiin jo hallituksen päämiesten koulutuslupauksissa.

– Tiedän, että nyt on viimeisiä hetkiä laittaa Suomi kuntoon. Suomi on taitekohdassa. Hallitusohjelman vision mukaan "julkinen valta tekee yhdessä suomalaisten kanssa vaikeitakin ratkaisuja tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

– Avoin ja positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan tekee Suomesta ainutlaatuisen, hyvän maan". Se on ainoa tavoitteeni - kaikki hallituksen toiminta tähtää siihen. En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat. Moni asia tehdään jatkossa pienemmällä rahalla kuin aiemmin, Sipilä luennoi.

Eli yhdeksän euron päiväpalkalla Suomi kuntoon. Täysin vapaaehtoisesti.

"Suomi kuntoon, Suomi kuntoon, me pannaan Suomi kuntoon. Se antaa työtä kaikille, se istuu oikeudentuntoon."

Vaikka useimmat talousoppineet ovat yhteisessä kuorossa julistaneet, ettei nykymallinen leikkauspolitiikka toimi, Sipilän usko ei horju.

Hän on päättänyt panna Suomen kuntoon hinnalla millä hyvänsä.

– Jos ette tee kuin minä sanon, niin piru teidät perii, tuntuu Sipilän ajatus kulkevan.

Viis siitä, jos kansalaisia kaatuu, työttömiä maatuu ja eläkeläisiä kituu henkitoreissaan inhimillisyyden ulottumattomissa, kunhan Keskusta saa leikkauspolitiikkansa ja sote-ratkaisunsa runnottua väkisin läpi.

Niin, on lottovoitto syntyä Suomeen, mutta kenelle?

Kun pientuloisen viimeisetkin pennoset on syöty, jää jäljelle vain usko ja toivo lestadiolaisen miljonääripääministerin lähimmäisenrakkauteen.

Ja sitähän riittää – yhdeksän euron päiväpalkalla.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Vaan entä jos rakas pääministerimme olisi ujuttanut vielä lupauksen autobonuksesta uutterimmille työläisilleen, kukoistaísi tämäkin maa kohta kuin Pohjois-Korea konsanaan!

Halleluja!

1940-luvulla syntynyt uusliberalismi on maailmansotien jälkeen syntynyt talouspoliittinen suuntaus, jonka mukaan yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat ja vapaakauppa edistävät parhaiten ihmisten hyvinvointia.

Kun jatkuva talouskasvu näyttää tyssäävän, on turvauduttava korkeampiin voimiin.

Näin uusliberalistinen uskontotalous saa kansalaiset pomppimaan mielin määrin haluamaansa tahtiin lämpimillä lupauksilla paremmasta huomisesta, mikäli vain noudatamme taivaallisten johtajiemme ohjeita ja neuvoja nöyrästi ja kiltisti.

Muutoin paha hukka meidät perii.

Kun tätä tietoutta on toitotettu tarpeeksi, on itseään toteuttava profetia luonut meistä uusliberalistiseen uskontotalouteen uskovan nöyrän massan, joka kuvittelee onnen ja autuuden löytyvän Botox-täytteistä, Fitfarmin lisäravinteista tai uusimmista älypuhelinmalleista, joiden kehittyneimmillä kuvankäsittelysovelluksilla voimme jakaa kuvia silikonilla ja lisäravinteilla täytetyistä kehoistamme toisille uusliberalistisen uskontotalouden uhreille.

Sillä olisi yhteiskunnallisesti niin väärin olla uskomatta.

– Meillä suomalaisilla on erityinen luontosuhde, otamme innolla uutta teknologiaa käyttöön, olemme käytännönläheisessä ongelmanratkaisukyvyssä maailman parhaita. Olemme hieman outo kansa - teemme mieluummin kuin puhumme ilmanaikuisia.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

– Suomalainen kädenpuristus merkitsee enemmän kuin satasivuinen juridinen sopimus. Näille vahvuuksille pystymme rakentamaan uutta, kuten pääministeri Sipilä meille vakuutti syyskuisessa televisiopuheessaan.

Ja tähänkin me tarvitsemme Slushia – Suomen hallituksen neljättä ässää tässä uuden uskontotalouden pokeripelissä.

– Terveisiä kadotuksesta. Tervetuloa Strongholdiin, minä olen Jari Sarasvuo, ja nykyinen tittelini on Toukka, julisti entinen yritysvalmentaja reilun vuoden takaisessa saunavideossaan ilkialastomana.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

– Morjes, hyvää kuuluu kiitos. Mä tein kiinnostavan havainnon. Mä hiffasin, että minulla ei ole päätä, totesi laulaja-lauluntekijä Kari Peitsamo puolestaan jo marraskuussa 2009 City-lehteen toimittaja-kirjailija Walter De Campille.

Niin Sarasvuo kuin Peitsamo ovat olleet uuden uljaan suomalaisen uskontotalouden edelläkävijöitä ja pioneereja, jotka ovat tiedostaen tai tiedostamattaan ymmärtäneet markkinavetoisen taloutemme siirtymisen uusliberalistiseen uskontotalouteen.

Kun Toukaksi itsensä ristinyt Sarasvuo piti uskontotaloudellisen saarnan Helsingin Kallion kirkossa maanantaina 25. marraskuuta 2013, pani Peitsamo vielä paremmaksi hakemalla ja pääsemällä Helsingin Yliopistoon lukemaan teologiaa jo neljä kuukautta aiemmin!

Kun yksi nimeää itsensä toukaksi ja toinen julistaa toinen äänekkäästi, ettei hänellä ole enää päätä, mitä tämä nyt sitten oikein on olevinaan?

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Ja kun Sarasvuo esiintyy Helsingin kirjamessuilla lauantaina 24. lokakuuta 2015 markkinoidakseen uutta elämäkertaansa Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä, nähdään Peitsamo samassa pyhätössä seuraavana päivänä markkinoimassa omaa elämäkertaansa Rokkari ja saarnamies.

Sattumaako?

Kuten olemme jo saaneet huomata, ei uusi uljas nyky-yhteiskuntamme enää pyöri kasarihenkisellä kasinotaloudella, vaan uusliberalistisella uskontotaloudella.

Uskonnollisuudella, itsensä ruoskimisella ja päättömyyksien hokemisella markkinatalouden valjastettavaksi myyntikelpoiseksi.

Sillä kun älyllä ei enää pärjää, on turvauduttava älyttömyyksiin.

Elämään sitten vaikka toukkana tai ilman päätä.

Samaan aikaan toisaalla Sipilä vatuloi tuottavuusloikkaa, Soini jauhaa mambojumboa ja Sarasvuo lupaa tuoreella verkkovalmennuksellaan "puolittaa vitutuksen ja tuplata tuloksen" niin työssä kuin elämässäkin.

Ei siis ihme, jos aina niin aurinkoinen Stubb on nyt hiljaista poikaa.

Uskontotalouden kaava onkin sinänsä varsin yksinkertainen: otetaan ripaus mediaseksikkyyttä, höystetään sitä uskonnollisella hapatuksella, yhdistetään siihen uhka talouskurimuksesta ja lupaus pelastuksesta sekä sidotaan paketti yhteen suvereeneilla puhelahjoilla.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Ja näin meillä on modernit teknologiamessut, jonne jokainen osallistuja on lunastanut sadoilla euroilla pääsyn tähän digitaaliseen paratiisiin lupauksena paremmasta huomisesta.

Jari Sarasvuon tarinassa olemme todistaneet markkinatalouden syövereihin eksyneen saarnamiehen ajautuneen kadotuksen kiirastuleen, mistä hän nousi takaisin elävien kirjoihin toukaksi kauniaislaisen huvilan saunaosastolle.

Ja nyt tuosta toukasta on kehittynyt verkkovalmennuksia kaikelle kansalle kaupitteleva uljas perhonen.

Näin tuo Toukka onkin yhtäkkiä lumonnut katsojat ja kuulijat ympärillään ilmaisella saunavideollaan, jonka varjolla hän on vuotta myöhemmin saanut ensin yleisönsä ostamaan uuden opuksensa kolmella kympillä kirjamessuilta ja seuraavaksi kaivamaan kuvetta vielä 245 euron verran tuoreeseen verkkovalmennukseensa.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Vie Jari ihmeessä kaunis vaimosi johonkin upeaan ravintolaan syömään rahoillani, hän on ansainnut sen.

Peitsamo vannotti puolestaan viime kuun alussa Hesarille, ettei ole enää julkaisemassa uutta musiikkia – kunnes loppukuusta tuli tieto, että Suomen tuotteliaimmalta levylaulajalta on seuraavaksi tulossa peräti 118 uuden laulun mittainen tuplalevy.

Halleluja!

Usko, niin pelastut. Epäröi, niin hukut. Pelkää, niin häviät.

Ja tätä, hyvät naiset ja herrat, tätä on moderni uskontotalous, jonka liturgiaa Jari Sarasvuokin nyt suoltaa uusin eväin markkinavoimien ehdoilla.

Tätä uutta talousjärjestelmää vastaan vankkumattomana kommunistina tunnettu rokkari ja saarnamies Kari Peitsamo puolestaan kapinoi ilmoittamalla julkisesti, ettei hänellä ole päätä.

Koska jos hänellä ei ole päätä, voi hän tällöin olla täysin syyntakeeton. Meidän tehtävä on tällöin joko uskoa Peitsamon sanomaan tai hukkua omiin epäilyksiimme.

Tätäkin, hyvät naiset ja herrat, on moderni uskontotalous.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Vastakkainasettelun aika ei lopu koskaan.

"Yhdessä teemme ja tuotamme, on huominen parempi päivä. Kun toisiimme vain nyt luotamme, niin häipyy pois laman häivä."

Näin kahtena päivänä Helsingin Messukeskukseen kokoontuu 15 000-päinen joukko moderneja messiaita ja verkostomarkkinoijia, joiden tehtävä on vakuuttaa itsensä ja toisensa uskonkappaleittensa elinvoimaisuudesta ja erinomaisuudesta.

Uskonkappaleista, joilla helsinkiläinen videopeliyhtiö Supercell teki viime vuonna 1,5 miljardin euron liikevaihdon samaan aikaan kun valtaosalle start-up -kasvuyrityksistä moiset rikkaudet jäävät vain haaveeksi.

Tai kuten Tekniikka & talous -lehti otsikoi juttunsa viikko sitten: "Eivät he rahassa kylve – Vain pari startupin vetäjää yli sadan tonnin."

Mutta kun edessä siintää usko ja toivo paremmasta huomisesta, niin eräänä päivänä autobonuskin saattaa muuttua lihaksi.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Usko, niin pelastut. Epäröi, niin hukut. Pelkää, niin häviät.

Pakkohan tämäkin ihme on kokea itse.

Halleluja!

Mitä itselläni on sitten tarjota tähän Gutenbergin galaksin jälkeisen aikakauden uusliberalistiseen uskontotaloudelliseen paratiisiin?

Oman startup-yritykseni perustana on dynaaminen ja nykyaikainen Jeesus 2.0, eli moderni yhteiskunnallinen uudistaja, kannustaja ja visionääri, joka pelastaa koko Suomen digiteollisuuden yhdellä Nokia 3310 -emojilla, rakentaa jokaiselle suomalaiselle oman ydinvoimalan tämän takapihalle 3D-tulostimella ja luo yhdestä Neumannin kaarnalaivasta kokonaisen metsäteollisuuden.

Jaa, ettekö usko vai?

Usko, niin pelastut. Epäröi, niin hukut. Pelkää, niin häviät.

Nykyaikaisessa uskontotaloudessa perusteltu kritiikki on ahdasmielistä kateutta ja negatiivista panettelua.

Tämän meille on osoittanut ja todistanut uuden uskontotaloutemme suurin ylipappi Cheek, joka muututtuaan Jare Tiihosesta ylösnousseeksi Chekkoseksi on osoittanut, että kaikki on todellakin mahdollista.

Jopa se, että saa kymmenet tuhannet ihmiset hurraamaan ja juhlimaan läpi maan näyttämällä Hitler Jugendin opetuslapselta ja tekemällä natsitervehdyksiä muistuttavia käsiliikkeitä sekä kiroilemalla niin vitusti.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

"Sillä kun Helsingin Olympiastadionilla esiintyy Cheek, niin sinne sinun Nalle on todellakin mentävä", kuten tietokirjailija sekä musiikkilehti Rumban entinen päätoimittaja Viljami Puustinen minua taannoin evästi ja valisti.

En uskonut – mutta tämä oli ennen uskontotalouden ujuttautumista kansakuntamme kollektiiviseen tajuntaan.

Nyt uskon – ja pelastun!

Sillä mitä olisi suomalainen uskontotalous ilman Cheekiä nyt, kun Nokiankin kaunis muisto on vain dokumentoitu huumekauppiaiden ja -kuriirien peräsuoliin sekä emoji-symboleiksi?

"Se kyys on voitonpyyntiä, se tupaamme tuo vain lunta. Ei enää arvojen myyntiä, muuten kärsii yhteiskunta."

Ajatelkaa nyt tätä ihmettä: modernilla 3D-tekniikalla mallinnettua Jeesusta, niin kyllä siinä alkaa äkkiä kuulkaa luottoa löytymään niin Tekesiltä kuin Finnveraltakin tätä ihmettä synnyttämään.

Mihin sitä Neitsyt Mariaa enää tarvitaan, kun tarjolla on todentuntuinen silikoni-iho ja 3D-tulostin?

Kun kohta voimme kaikki luoda oman virtuaalisen ihannekumppanin pelkän 3D-tulostimen ja Jeesus 2.0:n kylkiluun avulla, niin kyllä siinä jäävät kuulkaa tissibimbojen törröttävät botox-huulet ja ryntäät tai Fitfarmin tuotteilla pumpatut lihakset kakkoseksi.

Halleluja!

Aidon virtuaalitodellisuuden avulla voimme vihdoin hankkia optimaalisen pari- ja seksisuhteen toiveittemme, perversioittemme ja mittojemme mukaan, missä meidän ei tarvitse kärsiä nalkuttavasta ja pihtaavasta kumppanista, vaan saamme kaikki himomme ja halumme tyydytetyksi missä ja milloin vain, miten vain haluamme.

Miten on, haluatko todellakin jäädä ilman tätä ihmettä? Uusliberalistisessa uskontotaloudessa kaikki on totta vie mahdollista!

Mitä siinä enää pihtailet, pannaan paperit kuntoon!

Halleluja!

Tätä se mummeli siinä Helsingin Mannerheimintien ja Simonkadun risteyksessä näemmä tiesi, kun jakoi jo vuosia sitten neljän iltapäiväruuhkassa lappuja joissa luki, "Jeesus tulee oletko valmis?"

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

"Suomi kuntoon, Suomi kuntoon, me pannaan Suomi kuntoon. Se antaa työtä kaikille, se istuu oikeudentuntoon."

Mihin sitten itse puolestani uskon?

Uskon, että kunhan Suomen nykyjohto on oivaltanut ja ymmärtänyt, ettei Slush ole modernissa uusliberalistisessa uskontotaloudessa enää uhka vaan mahdollisuus, tulen tulevina vuosina näkemään Suomen nykyjohdon esittelemässä mitä huikeimpia visioita henkilöstövalmentaja Jari Sarasvuon johdolla.

Sillä eihän viidellä ässällä voi modernin uusliberalistisen uskontotalouden pokeripelissä yksinkertaisesti hävitä. Eihän?

Uskon myös, että tapaan Slushissa opportunisteja, jotka yrittävät vakuuttaa minut visioillaan. Uskon, että kohtaan myös vilpittömiä idealisteja, joilla on puhdas halu parantaa maailmaa suunnitelmillaan. Uskon, että näen rohkeita visionäärejä. Uskon, että törmään myös katteettomiin lupauksiin sekä röyhkeästi valehteleviin paskiaisiiin.

Uskon, että moni Slushinkin osallistujista haluaa edelleen tuplata tuloni.

(Heille voin tässä vaiheessa kertoa, että muodollinen allekirjoituspalkkioni näissä dialogeissa on satatuhatta (100 000) euroa, joka maksetaan ensin tililleni ennen keskustelun jatkumista.)

Mutta uskontotaloudessa räikeinkään valhe ei ole enää inhottava petos vaan lupaus paremmasta ja kauniimmasta huomisesta.

Sillä usko, niin pelastut. Epäröi, niin hukut. Pelkää, niin häviät.

Ja jos lupaus ei kanna suunnittelupöydältä tähän todellisuuteen, voi uskontotaloudessa operoiva startup-yrittäjä vain levittää käsiään ja todeta kuten tuhannet suomalaiset urheilijat ennen häntä – "minä vain tein parhaani ja katsoin mihin se riitti".

Jäljelle jäi vain epäonnistunut prototyyppi sekä Tekesin ja Finnveran rahoissa kieriskelevä äkkirikastunut uskontotalouden opetuslapsi, jota uskontotalouden fundamentalistit katselevat kuin messiasta, onhan hän onnistunut myymään näille rahoituskeskuksille jo lupauksen paremmasta huomisesta.

Aivan kuten Juha Sipilä, Timo Soini, Alexander Stubb sekä Jari Sarasvuo aikanaan.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Tähän kaikkeen minä uskon.

Ja jos jonakin päivänä menetän uskoni, niin jostakin takavasemmalta varmasti ilmestyy uusi Sarasvuo tai Bull Mentula hiomaan ulosantini ja ulkomuotoni entistä timmimpään myyntikuntoon ja korkeampaan kastiin sopuhintaan. Kukapa tietää, kenties saan jopa autobonuksen!

Usko, niin pelastut. Epäröi, niin hukut. Pelkää, niin häviät.

Mihin puolestasi sinä uskot? Uskotko, että voit yritykselläsi, sovelluksellasi tai palvelullasi parantaa maailmaa?

Jos uskot riittävästi, myy se minulle, lahjomattomalle mediamulkulle. Lupaan olla mahdollisimman kyyninen ja epäluuloinen, jotta tuotteesi tai palvelusi pahimmatkin suunnitteluvirheet sekä ongelmakohdat paljastuvat räikeästi.

Jos et uskaltaudu eteeni voin vain todeta, ettet usko omiin kykyihisi tarpeeksi etkä ole tällöin kykeneväinen nauttimaan niistä kaikista ihanuuksista ja rikkauksista, mitä moderni uskontotalous voi eteesi tuoda, suoda ja luoda.

Usko, niin pelastut. Epäröi, niin hukut. Pelkää, niin häviät.

Mutta jos onnistut uskomattomassa, lupaan myydä sinut jokaiselle Etelä-Suomen Median 991 000 viikottaiselle lukijalle kirjoitusteni avulla ja hukuttaa sinut myskiin, mirhamiin ja miljooniin.

Aivan mahtavaa! Hyvä Suomi! Suomi kuntoon!

Jos et, niin ainahan voit kerskua ystävillesi ja kollegoillesi tavanneesi modernin Jeesuksen isän.


Iltamakasiinin musiikki- ja viihdetoimittaja Nalle Österman twiittailee Slushista käyttäjätunnuksella @Nallerock ja hashtagilla #slutka. Kursivoidut sitaatit Suomen Keskustan vuoden 2015 eduskuntavaalilaulusta Suomi kuntoon.

Written by:

Nalle Österman

Ota yhteyttä

Helsingin Uutiset - puheenaiheet

Iltamakasiini Twitterissa