Asiantuntija tylynä: Lapset harrastavat liian varhain, liian paljon ja liian lajikeskeisesti

Olympiakomitea ja lajiliitot kehittelevät parhaillaan ohjelmaa, jossa tavoitteellista harjoittelua pyritään siirtämään aamu- ja iltapäiviin. Näin iltoihin jäisi enemmän aikaa arkiliikunnalle ja vapaa-ajalle.

Jaana Larsson

Liikuntamäärä ei nouse pelkällä varhaiskasvatus- ja koululiikunnalla edes yhdistettynä tavoitteelliseen seuraharjoitteluun.

Alle kahdeksanvuotiaiden lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä.

Suurin osa suomalaislapsista ei tähän suositukseen yllä. Liikuntamäärä ei nouse pelkällä varhaiskasvatus- ja koululiikunnalla edes yhdistettynä tavoitteelliseen seuraharjoitteluun. Miksi näin?

Lasten ja nuorten urheilun asiantuntija Laura Tast Suomen Olympiakomiteasta niputtaa lasten ja nuorten liikunnan ongelmat selkeään pakettiin: liian varhain, liian paljon ja liian lajikeskeisesti. 

– Suomessa keskitytään varhain yhteen lajiin hyvinkin tavoitteellisesti.  Ohjattujen seuraharjoitusten määrä nousee monessa lajissa jo varhain, mikä vähentää tärkeän arkiliikunnan määrää, Tast selventää.

Tämän seurauksena lasten liikkuminen on liian yksipuolista, mikä muun muassa lisää loukkaantumisten määrää, hän muistuttaa.

Virallisen suosituksen mukaan lajinvalintavaihe tulisi aloittaa vasta 13-vuotiaana. Siihen asti lapsilla tulisi Tastin mukaan olla oikeus urheilla ja harrastaa monipuolisesti.

– Lajiliitot ovat lähteneet tähän hienosti mukaan, ja seuratoiminta on muutenkin menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi oheisharjoitteluna pääsee jo monessa seurassa kokeilemaan eri lajeja. Toki on muutamia varhaista kiinnittymistä vaativia lajeja, kuten taitoluistelu, joissa tämä suositus ei päde, Tast huomauttaa.

Lue myös: Psykologi: Osa vanhemmista toteuttaa lasten kautta omia harrastushaaveitaan

Iltapainotteinen harjoittelu ei anna tarpeeksi aikaa palautumiselle, voi haitata unirytmiä ja sekä mahdollisuuksia muihin harrastuksiin.

Seuraharjoittelun iltapainotteisuus hankaloittaa sekin asiaa.

Iltapainotteinen harjoittelu ei anna tarpeeksi aikaa palautumiselle, voi haitata unirytmiä ja sekä mahdollisuuksia muihin harrastuksiin.

Olympiakomitea ja lajiliitot kehittelevät parhaillaan ohjelmaa, jossa tavoitteellista harjoittelua pyritään siirtämään aamu- ja iltapäiviin, jotta iltoihin jäisi enemmän aikaa arkiliikunnalle ja vapaa-ajalle. Ohjelmassa on yhtäläisyyksiä USA:n malliin, jossa harrasteliikunta ja urheiluvalmennus toteutetaan pitkälti koulupäivien yhteydessä.

– Tavoite on rakentaa seurojen kanssa malli, jossa harjoittelu voidaan toteuttaa ainakin osittain koulupäivän lomassa. Tällöin osan harjoittelusta toteuttaa koulu, osan urheiluseura. Lisäksi varhaiskasvatuksessa pyritään lisäämään liikuntamahdollisuuksia.

Tavoitteellisesti kilpaurheilua harrastavilla lapsilla ja nuorilla ajankäyttö on nykytilanteessa erittäin haasteellista. Varsinkin yläkouluikäisillä urheilijoilla elämä on usein ruuhkaista ja ylikuormittuminen uhkaa niin hyvinvointia, koulusta suoriutumista kuin urheiluharrastusta. Teini-iässä urheilu-ura katkeaa usein nimenomaan ajan puutteeseen ja uupumiseen.

Kehiteltävän ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kaksoisura jo yläkoulusta lähtien. Samalla nuorten liikkumisen toivotaan lisääntyvän ja myös lajihuippuja kehittyvän enemmän.

– Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan nuorten monenlaisia motiiveja tunnistavia yläkouluja. Myös koulunkäynnin tulee olla tavoitteellista, mutta kilpaurheilun mahdollista. Tärkeää olisi luoda yhdessä nuorelle eheä päivä, johon mahtuu kaikki tarvittava, Tast tiivistää.

Teksti: Riitta Alakoski

Written by:

Ota yhteyttä

Helsingin Uutiset - puheenaiheet

Iltamakasiini Twitterissa