Muokkaa

Vaikeuksien kautta onnistumiseen

Kiireen keskellä, kun alan koirani Roosan kanssa treenaamaan jotakin asiaa – rentoudun täysin ja unohdan arjen stressit ja muut. Uskomatonta miten koiran kanssa harrastaminen ja uusien asioiden opettaminen rentouttaa ja saa hyvän fiiliksen.

Tietysti pidän aina huolen, että olen tarpeeksi itse innostunut ja virkeä koulutushetkeä varten, koska hampaat irvessä ja liian vakavalla fiiliksellä ei opetuksesta tule mitään. Tätä kautta myös nämä koulutushetket tekevät mulle hyvää ja tuovat hyvän fiiliksen, vaikka fiilis olisi jo ennestään hyvä.

Mikä sen parempaa, kuin koira, jonka silmät syttyy halusta tehdä ja se oikein silmin nähden ilahtuu yhdessä tekemisestä. Toki opetuksen alku joskus menee häsläämiseksi ja mun pitää esimerkiksi kotona tehdessä, vaikka mennä hetkeksi keittämään kahvia tms. Harjoitusta jatketaan taas hetken päästä uudelleen ja tällöin teen aluksi jotakin helppoa, jossa saadaan nopeasti onnistumisia ja Roosa saa purettua liian energian pois, mikä purkautuu koulutuksessa häsläämisenä. Usein myös pieni ulkoilu ennen koulutushetkeä auttaa saamaan liiat virrat pois ja Roosa heti alusta alkaen tällöin keskittyy juuri siihen mitä haluan sen kanssa tehdä.

Innostuin viime kuussa aloittamaan uuden tempun – tassut kengille. Ollaan kotona sitä harjoiteltu aina välillä ja nyt tuli ensimmäinen läpimurto. Roosalla on tuossa tempussa ollut erittäin vaikeaa ymmärtää, että on sallittua astua mun varpaille. Miten tahansa ohjaa niin aina ne tassut jotenkin pääsivät väistämään, ettei vahingossakaan osuisi mun varpaille tai jalan päälle. Useita treenejä meni siihen, että sain ohjattua Roosan hipaisemaan tassullaan mun jalkaa ja sai siitä palkan. Kuitenkaan tassu ei jäänyt tai edes selkeästi pysähtynyt kunnolla jalalle, mutta Roosa piti saada palkan kautta ymmärtämään mikä meni oikein ja mitä haluan sen tekevän lisää. Ihan kun Roosa olisi aatellut ”sori astuin sun varpaille”… ööö mut sehän se tarkoitus olikin. Muutaman viikon tauon jälkeen yritin jälleen tuota liikettä ja vihdoin ihan pieneksi hetkeksi vain, mutta silti, Roosa laittoi tassun mun jalalle ja piti sen siinä pari sekuntia mistä heti tietysti ahkerasti palkkasin. Nyt on todella hyvä fiilis, kun noinkin vaikea liike (Roosa ei millään halunnut astua mun jalalle) on alkanut pikkuhiljaa onnistumaan, eikä liike tunnu enää niin mahdottomalta opettaa Roosalle

Jenni Siikanen

Kirjoittaja on koirankoulutusohjaaja ja yrittäjä.

Pitää monipuolisia koirakursseja pääkaupunkiseudulla ja järjestää myös netissä verkkokursseja.