Musiikki

Maahanmuuttoa kritisoiva isänmaallinen rasistihumppa laulattaa verkossa – kuuntele

ILMIÖT   Youtube-videopalvelussa elää väkevä ja voimallinen kansallinen iskelmäperinne, joka ei radiosoittoa tai muuta näkyvyyttä valtamedioissa saa.

Kuvakaappaus Jösse Järvenpään Mä en tahdo puhaltaa pilliin -laulusta Youtube-videopalvelussa.

Kuvakaappaus Youtubesta

Edesmennyt hämeenlinnalainen kansantaiteilija Irwin Goodman (1943–1991) levytti 1960-luvulla niin väkeviä ja rajuja protestilauluja Vexi Salmen teksteihin, että joutui niiden seurauksena sensuurin kynsiin.

Esimerkiksi 1965 julkaistu Työmiehen lauantai herätti niin paljon närää Yleisradiossa aikoinaan, että kappaleen nimestä piti leikata T-kirjain pois, jotta se kelpasi radiosoittoon. Tämä muutos tehtiin, koska laulun koettiin sellaisenaan solvaavan työmiehiä.

Goodmanin ja Salmen 1989 levyttämä Mutakuono ja lakupelle aiheutti puolestaan voimakasta kohua ilmestyessään, koska sen sanoituksen koettiin ruokkivan maahanmuuttovastaisuutta.

Jälkikäteen Salmi on julkisesti kertonut katuneensa kappaleen julkaisua.

1970-luvulla kuvatussa rohkeassa televsiodokumentissa Goodman antoi rivien välistä oman näkemyksensä monikulttuurisuudelle ja maahanmuutolle, osoittaen niissä vankkoja rasisminvastaisia mielipiteitä.

Tää on niin hieno maa, tää on niin hieno maa tää Suomi ja täällä on tilaa kaikille meille ketkä täällä ollaan. Mutta, joku sählää – edelleen, Goodman filosofoi.

Jo 47-vuotiaana menehtyneen Goodmanin (oik. Antti Hammarberg) komea perintö protestilaulajana elää tänä päivänä vahvasti verkossa, kenties voimallisemmin kuin koskaan.

Samaan aikaan tähän uuteen kansalliseen iskelmäperinteeseen on ilmestynyt voimakas rasistinen ja isänmaallinen tendenssi – kenties juuri edellä mainitun Mutakuono ja lakupelle -kappaleen satiirin inspiroimana.

Sillä erotuksella, että nämä uudemman polven kansanlaulajat vaikuttavat olevan tosissaan sanomansa kanssa.

Siten jotkut Työmiehen lauantait alkavat tänä päivänä kuulostaa jo korkeakulttuurilta.

Vanhemman polven iskelmätähdistä leimallisimmin maahanmuuttokriittiseksi rasistiksi on ripustettu porilaislähtöisen Mamba-yhtyeen laulaja-lauluntekijä Tero Vaara — viimeistään sen jälkeen, kun mies oli 2011 erehtynyt toteamaan Iltalehdelle, että "monikulttuurisuus on kuin kommunismi".

Etelä-Suomen Medialle joulukuussa 2014 antamassaan haastattelussa Vaara vakuutti, että hänen värikkäissä lausunnoissaan on ollut paljon huumoria mukana.

– Verkkosivujeni provokaatioista tuli toinen luonto. Kun media niihin tarttui, ei voinut enää perääntyä – eikä haluakaan. Bänditoiminnan kannalta se ei ole ollut paras strategia. Silti en suostu asumaan sellaisessa Suomessa, että taiteilijoiden pitää olla todella diplomaattisia julkisuudessa tai heidät vaietaan kuoliaaksi, mies painotti tuolloin.

Turhasta diplomaattisuudesta ei näitä nuoremman polven isänmaallisia kansantaiteilijoita voi ainakaan syyttää.

Yksi heistä William AJR Korwenkoski, 54, jonka eräät saattavat muistaa niistä Tallinna-televisiosarjan jaksoista, missä kansantaiteilija pyöri umpitunnelissa ja kukkui niin kuin käki yhdessä managerinsa kanssa – joista jälkimmäinen paljastui myöhemmin transvestiitiksi!

Parrakkaat bandiitit, sotalapset, somessa viestiä hehkuttaa. Passit piiloon ja Pohjolaa kohti, siellä on meidän luvattu maa. Minna-Maaria lakanat laittaa, halal-lihaa tarjoillaan, Sipilän tuvassa puhtaat on pyyhkeet, rakkautta islamin soturit saa, mörisee Korwenkoski joulukuussa 2015 julkaistussa kappaleessaan Isisin sissit ja terroristit.

​Tässä vaiheessa kyseisellä kappaleen videolla on Youtube-videopalvelussa yli 40 000 katselu- ja kuuntelukertaa.

Tunnetuin maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kritisoivista iskelmäräyhääjistä on tällä hetkellä varmasti vantaalainen Jösse Järvenpää, 55, jonka iskelmän ja diskohumpan reipas ja rytmikäs jytke näyttää raikaavan iloisesti useimmissa Rajat kiinni- ja Suomi ensin -organisaatioiden järjestämissä mielenosoituksissa.

Viimeksi Järvenpään musiikki soi Helsingin Ruoholahden käräjäoikeuden edessä viime torstaina 6. lokakuuta 2016, minne satapäinen ihmisjoukko oli saapunut osoittamaan mieltään kohutun MV-lehden päätoimittajan Ilja Janitskinin sananvapauden puolesta.

Se on ymmärrettävää, olihan Järvenpää vain viikkoa aiemmin lisännyt Youtube-videopalveluun tuoreen kappaleensa Ajojahti, jota voidaan pitää kunnianosoituksena Janitskinin MV-lehden puitteissa tekemälle työlle.

Sua kaipailee syyttäjät kaukaa, uhkaa haettaa sut Suomeen takaisin. MV:tä kun julkaiset, se pilaa bisnekset, valtamediaakaan kumartele et. Kai suvakeille tuottanut oot tuskaa, pakkomielle taidat olla joillekin. On niillä märkinä pää, kun ne sua metsästää, niille suurin sä oot, syntinen, Järvenpää hoilottelee lakonisesti Goodmania muistuttavalla äänellään.

15. huhtikuuta 1961 oinaan horoskooppimerkissä syntynyt Järvenpää sai lentävän lähdön uralleen 1991, jolloin huippusuositun Dingo-yhtyeen laulaja-lauluntekijä Pertti Neumann kiinnitti Järvenpään monikansalliselle EMI-yhtiölle firman kykyjenetsijän roolissa.

Tuolloin Neumann povasi "akustista anarkiaa" tarjoilleelle Järvenpäälle irwinmäistä kansansuosiota. Toisin kuitenkin kävi, sillä ylikansallinen levyjätti pudotti Järvenpään listoiltaan vain kahden vinyylisinglen jälkeen.

Järvenpään tunnetuin pitkäsoitto lienee 1992 levymoguli Ilkka "Ile" Vainion AXR-yhtiön kautta julkaistu debyyttialbumi Kossumafia. Vaatimattomasti menestyneen levyn jälkeen Järvenpään kohtaloksi näytti jäävän marginaaliin hiipuminen ja unohtuminen.

Kunnes ikääntyvä kansantaiteilija löysi uuden yleisön ja ilmaisumuodon – maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kritisoivan isänmaallisen rasistihumpan.

Jösse oli sellainen säyseä renttu protestilaulaja, pubikeisari, joka ylisti viinanjuontia. Jossakin vaiheessa Jösse alkoi vetää kuitenkin enemmän kulhoa kuin asiakkaita, Vainio muistelee Iltamakasiinille entisen suojattinsa tekemisiä.

Hauska kundi joka tapauksessa, taisi jopa työskennellä suntiona tai haudankaivajana jossain vaiheessa. Näitä Jössen uusia lauluja en ole kuitenkaan kuullut.

Eilen, maanantaina 10. lokakuuta 2016 Youtubeen ilmaantui taas uutta tuotantoa Jösseltä.

Uunituoreessa kappaleessaan Mä en tahdo puhaltaa pilliin Järvenpää panee halvalla Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä ja Suldaan Said Ahmedia, jotka tanssivat ja laulavat iloisina Palefacen 16. kesäkuuta 2016 julkaistulla Emme suostu pelkäämään -videolla yhdessä irakilaislähtöisen, 25-vuotiaan Al-Montathar Mahdi Basita Al-Mehsenin kanssa.

Sittemmin on uutisoitu, että samainen Al-Mehsen on pidätetty todennäköisin syin epäiltynä 31. heinäkuuta 2016 Puotilan kappelin liepeillä tapahtuneesta 86-vuotiaan suomalaisvanhuksen surmasta.

Tästä brutaalista surmatyöstä maahanmuuttokriitikot ovat ottaneet viimeisen viikon ajan kaiken ilon irti osoittaakseen "vihervasemmiston" hyväksyvän ulkomaalaisten "maahantunkeutujien" – eli matujen – veriteot.

Mä en tahdo puhaltaa pilliin, enkä päätyä videoon villiin, jossa Paavo ja tappaja joraa, nielen mieluummin kuution soraa, Järvenpää lallattelee uusimman verkkohittinsä kertosäkeessä.

Vajaassa vuorokaudessa tarttuvaa laulua on kuunneltu jo yli 2 000 kertaa. Suhteellisesti varsin vähän, mutta sinänsä melko paljon ottaen huomioon, että kyseessä on virallisten levy-yhtiöiden ja näiden julkaisukanavien ulottumattomissa operoiva artisti.

Järvenpään terävien hampaitten raatelemiksi ovat joutuneet myös useat muut eturivin suomalaispoliitikot, kuten Timo Soini, Juha Sipilä, Anne Berner, Jyrki Katainen, Petteri Orpo ja Alexander Stubb.

Kokeneen muusikkoveteraanin suurimmaksi verkkohitiksi näyttää toistaiseksi muodostuneen kahdeksan kuukautta sitten julkaistu Uima-Allahs -riemua.

Pieni ankanpoikanen -lastenlauluun pohjautuva sovitus on kuunneltu Youtube-videopalvelussa jo yli 85 000 kertaa.

Ruma partalapsonen, tumputtelee veessä, tuo partalapsonen, Suomi-neidon eessä. Aineensa päästelee altaaseen, uskoo äidin näin saavansa kai lapsilleen. Kaapuneitonen, lilluttelee veessä, kaavun alla on, keho eritteessä. Ei suihkussa käynyt oo aikoihin, hiki-eniassa luotetaan kai taikoihin.

No nyt karvaranne on, pikku-pinteheessä, kiinni jäänyt on, naistenhuoneen eessä. Ählyä jortikka johdattaa, vaikka kyltti sanoo, ettei tänne tulla saa. Pakoloinen on, kyykkysillään veessä, ja keskittynyt on, totta perkeleessä. Paskat on saatava irralleen, toinen niistä jätetyksi altaaseen.

Ile Vainio, voisitko kuvitella julkaisevasi tällaista materiaalia Jösseltä levy-yhtiösi kautta?

Sen perusteella mitä minulle referoit, niin en, sympaattinen levymoguli vakuuttaa.

Mielestäni musiikissä pitää kuitenkin olla pilkettä silmäkulmassa ja iloista meininkiä. Tämän tyyliset laulut ja tekstit tuntuvat edustavan kuitenkin enemmän pahaa mieltä.

Youtubessa Järvenpään saama palaute lauluistaan on etupäässä myönteistä.

Jösse on tämän päivän Irwin. Juuri sitä mitä kansa tällä hetkellä tarvitsee, vaikka ei välttämättä ansaitse, kirjoittaa Sampura tuoreimman videon kommenttikenttään.

Tuleehan näistä biiseistä mieleen sellainen Irwin Goodman -meininki. Eihän biiseillä ole mitään asiaa radiosoittoon, mutta eipä sellaista nykyisin tarvitakaan, toteaa Nollatoleranssi 1 Ajojahti-laulun alla.

Jösse on puoliksi Irwin Goodman ja Harri Marstio. Makee soundi ja vielä mahtavemmat sanat, heittää Bodi hymiöiden kera Täyttää hiljaa ISIS nyt maan -kappaleen yhteyteen.

Rankat aiheet ja provosoivat tekstit herättävät joissakin kuulijoissa luonnollisesti myös pahaa verta.

V***u että on paskaa musiikia v***u oot rasisti hirtä ittes kasseista naulaan v***n rasistinen paskakasa s*****a, kommentoi De Shot-M8 kappaleen Maassa maan tavalla tai maasta pois yhteyteen.

Kaiken kaikkiaan Jösse Järvenpään isänmaallista rasistihumppaa on Youtuben tilastojen mukaan kuunneltu videopalvelussa jo yli miljoona kertaa.

Lue lisää: Frederik teki laulun Putinista ja joutui boikottiin: "Radioilla on paskat housuissa!" (14.8.2015)
 

Onko Jösse Järvenpää uusi Irwin Goodman?

Kyllä
57% (97 ääntä)
Ei
43% (74 ääntä)
Ääniä yhteensä: 171

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Musiikki

Uusimmat

Luetuimmat