Puheenaihe

Kynnys verkkosisällön poistamiseen on korkea – perusteluksi ei riitä se, että tukka on sekaisin

Hakukoneiden kehittymisen vuoksi omalla nimellä löytää yhä helpommin materiaalia.

Toimituspäällikkö Juha Honkonen on joutunut pohtimaan verkkoaineiston poistopyyntöjä myös Julkisen sanan neuvoston jäsenenä. JSN antoi asiasta oman lausumansa viime viikolla.

Janne Ranne

HELSINKI | Tiedotusvälineisiin kohdistuvat pyynnöt verkossa julkaistujen sisältöjen poistamiseksi ovat lisääntyneet.

Hakukoneiden kehittyessä ja käytön yleistyessä verkkojutut, -kuvat ja -videot ovat yhä helpommin löydettävissä esimerkiksi henkilön nimen perusteella.

– Varsinkin nuoret pyytävät juttujen poistamista. He usein selvittävät, mitä Google löytää heidän nimellään, Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen, Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkö Juha Honkonen kertoo.

Journalistisin perustein laadittuja sisältöjä poistetaan vain painavista syistä ja poikkeustapauksissa.

– Tiedotusvälineisiin tulee aiheettomia poistopyyntöjä tällä hetkellä selkeästi enemmän kuin aiheellisia, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

Sisällön poistaminen tulee kyseeseen, jos sisältö aiheuttaa kohtuuttomia seuraamuksia yksityishenkilöille.

Grundströmin mukaan kohtuuttomat seuraukset voivat tarkoittaa esimerkiksi turvallisuuden vaarantumiseen liittyviä seikkoja.

Oikeus unohtaa ei koske tiedotusvälineissä julkaistua sisältöä.

Poistoa saatetaan pyytää heppoisinkin perustein. Honkonen kertoo erään kauneuskilpailuun osallistumassa olleen naisen toivoneen vanhan verkkojutun poistamista, koska naisella ei ollut kuvissa meikkiä ja tukkakin oli sekaisin.

– Hän oli raivoissaan, mutta sitä poistopyyntöä emme katsoneet aiheelliseksi toteuttaa, Honkonen kertoo.

Poistopyyntöjä on lisännyt myös keskustelu kansalaisten tietosuojasta. EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan keväällä ja yksi sen tavoitteista on taata oikeus tulla unohdetuksi.

Oikeus ei kuitenkaan koske tiedotusvälineissä julkaistuja sisältöjä.

JSN antoi viime viikolla tiedotusvälineitä koskevan lausuman verkkosisältöjen poistamisen periaatteista.

Lausumassa todetaan, että tiedotusvälineet voivat poistaa verkkosisältöä vain erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa.

Poistopäätöksen, koko juttua tai vaikkapa yksittäistä kuvaa koskevan, voi tehdä ainoastaan päätoimittaja.

Jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

JSN:n lausuma tarvittiin, jotta tiedotusvälineillä on selkeät toimintaohjeet.

Samalla suojellaan sananvapautta.

– Verkossakin julkaistut jutut ovat historiaa, eikä historiaa pitäisi hävittää. Journalistisen sisällön poistaminen voi olla jälkikäteistä sensuuria. Me haluamme tiedonvälityksen olevan riippumatonta ja vapaata, Grundström sanoo.

JSN suositteleekin, että vaikka tietty sisältö olisi poistettu kokonaan verkosta, säilytettäisiin se koskemattomana esimerkiksi arkistossa.

Google on useimmiten oikea osoite poistopyynnölle

Mitä tehdä, jos tuntee tarvetta pyytää tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön poistamista syystä tai toisesta?

– Ensin kannattaa itse miettiä asian vakavuutta. Aiheuttaako sisältö erittäin negatiivista julkisuutta, Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkö ja Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen Juha Honkonen ohjeistaa.

Jos kokee sisällön aiheuttavan kohtuuttomia seurauksia, voi poistopyynnön kanssa kääntyä tiedotusvälineen puoleen. Tiedotusvälineet harkitsevat pyyntöä, mutta niillä ei ole velvollisuutta suostua Journalistin ohjeita noudattavien sisältöjen poistamiseen.

Usein poistopyynnön oikea osoite on hakukone, kuten Google, sillä se on vastuussa hakutuloksista. Hakukone voi poistaa verkkosivun hakutuloksista, mutta se ei voi kokonaan poistaa tiedotusvälineen laatimaa sisältöä. Myös hakukoneilla on tarkat kriteerit poistoon liittyen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat