Puheenaihe

Mitä tarkoittaa heiluva häntä? Entä jalkoihin syöksähtely? – Näin opit tulkitsemaan kissan kieltä

Eläintenhoitaja Nita Leinosen mukaan moni kissanomistaja voi tulkita lemmikkinsä elekieltä väärin, vaikka vilpittömästi rakastaisi tätä.

Tiesitkö, että kissat ovat erittäin tarkkoja siitä, mistä ne kulkevat? Jos et, kiinnitä asiaan huomiota seuraavalla kerralla, kun vietät aikaa kissan kanssa, eläintenhoitaja Nita Leinonen kannustaa.

Arkisto / Juha Perämäki

Koska kissan elekieli on hyvin hienovaraista, jää se usein ihmiseltä huomaamatta. Kissa kuitenkin haluaa ja yrittää kommunikoida kanssamme, mutta valitettavan usein emme sitä ymmärrä, eläintenhoitaja Nita Leinonen sanoo.

Yksi myytti koskee kissan naukumista.

Leinosen mukaan moni uskoo, että kissat ovat kehittäneet verbaalisen kommunikoinnin ainoastaan kommunikoidakseen ihmisten kanssa – kissojen kun ei juuri nähdä maukuvan keskenään.

– Jos uskomukset ovat totta ja kissat todella alkoivat maukua vain kommunikoidakseen ihmisten kanssa, niiden puolelta ei ainakaan yrityksen puutteesta voida puhua, Leinonen nauraa.

Toisin kuin koiran, kissan hännän heilutus ei kuvaa iloa ja innostusta.

Valitettavasti kissojen tapa kertoa, mitä niille kuuluu ja miten ne voivat, on pääasiassa elekieltä.

Sen ymmärtämiseen ei ole oikoreittiä, vaan kissanomistajan on opeteltava ymmärtämään ja tulkitsemaan ainakin omaa kissaansa, Leinonen sanoo.

– Uskon, että kissa opettelee, kuinka saisi asiansa ilmaistua omistajalleen niin, että tulisi ymmärretyksi.

Useat kissan ja ihmisen väliset ongelmat johtuvat Leinosen mukaan juuri kommunikaatiovaikeuksista.

– Jotkut kissojen omistajat uskovat lemmikkiensä olevan ilkikurisia tai kiusaavan heitä ihan tahallaan, mutta näinhän asia ei ole. Eläimet eivät ole ilkeitä ja niiden käytökseen löytyy aina joku syy. Sitä täytyy vain osata tulkita, Leinonen sanoo.

Yleinen väärintulkinta on lukea kissaa kuin koiraa. Silloin ihminen usein myös kohtelee kissaa kuin koiraa, Leinonen uskoo.

Kissojen ja koirien elekieli on kuitenkin erilaista, ja sen unohtaminen aiheuttaa hankaluuksia.

– Apu löytyy perehtymällä kissojen sielunelämään ja viestintään. Koiranväriset lasit täytyy unohtaa.

Leinonen antaa esimerkin.

– Toisin kuin koiran, kissan hännän heilutus ei kuvaa iloa, vaan on enemmän mittari kissan stressitasolle ja turhaumalle. Välillä esimerkiksi leikkiminen luo positiivista kiihtymystä ja sekin voi kanavoitua hännän heilutukseen, mutta pääasiassa kissan hännän heilutus ei tarkoita hyvää, hän sanoo.

Kissan pelko tulkitaan myös helposti aggressiivisuudeksi.

– Pelokas kissa kaaristaa selkäänsä, pörhentää karvojaan ja sähisee, puolustautuu ehkä kynsillään. Se ei ole vihaisuutta, vaan pelkoa. Pelokkaalle kissalle tulisi näyttää, ettei sillä ole mitään hätää. Kissa kaipaa ymmärrystä, ei komentelua.

Kissojen – toisin kuin koirien – kesyyntyminen ei ole myöskään muuttanut niiden ”todellista luontoa”.

Kissojen saaliskäyttäytyminen on edelleen hyvin samankaltaista kuin kesyyntymättömien kissasukulaistensa, eläintenhoitaja muistuttaa.

– Kissojen tarve käyttää kynsiään ja metsästää ei ole poistunut. En kuitenkaan tarkoita, että kissojen pitäisi päästä ulos metsälle, vaan niille tulisi tarjota siihen mahdollisuus kotonaan.

Kissojen metsästysketjun tärkein vaihe ei kuitenkaan ole kynsiminen – vaan tuijottaminen.

– Siihen soveltuu esimerkiksi ikkunan ääressä istuskelu ja kadunvilinän tuijottelu, tai jonkin toisen lemmikin seurailu. Myös lelut voivat tarjota tyydytystä, Leinonen tietää.

Kissojen metsästysketjun tärkein vaihe ei ole kynsiminen – vaan tuijottaminen.

Mikäli kissa ei pääse purkamaan metsästysviettiään, turhautuminen saattaa ilmetä ongelmakäytöksenä.

– Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi ihmisen nilkkojen kimppuun säntäily sekä esineiden pudottelu.

Leinonen muistuttaa, että kissa ei ole ainoastaan saalistaja vaan myös saalis.

Siksi kissa kaipaa turvallisuudentunnetta. Se tarvitsee piilopaikkoja.

– Tyypillisesti kissat pitävät korkealla olevista paikoista ja paikoista, jotka tuntuvat turvallisilta, koska ovat ahtaita. Tällaisia paikkoja löytyy esimerkiksi huonekalujen alta.

Moni kissa viihtyy siksi esimerkiksi sohvan alla, koska kissa mahtuu säntäämään piilopaikastaan tarvittaessa monista ilmansuunnista sohvan alle ja sieltä pois, eivätkä perheen muut jäsenet mahdu sinne.

Pahvilaatikkorakkaus on sen sijaan Leinosellekin arvoitus.

Erinäisiä teorioita kuitenkin on.

– Pahvilaatikot voivat tuntua turvallisilta, jos ne ovat ahtaita. Niissä on myös hyvä odottaa ohikulkevaa saalista ja hyökätä. Ehkä niissä yhdistyvät täydellisesti turvallisuus ja hauskuus, Leinonen pohtii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat