Puheenaihe

Ylilääkäri HS:ssa hypnoosimurhista: "Vaalimme illuusiota, ettemme pystyisi riistämään kenenkään henkeä"

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Arkisto/ Lotta Åberg

Hiljattain ensi-iltansa saanut, tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo hypnotisoidusta pankkiryöstäjästä, joka ampui kassanhoitajan ja konttorinjohtajan.

Erikoinen tapaus päätyi rikoshistoriaan ja herättää edelleen kysymyksiä siitä, voiko hypnotisoija viekoitella ihmisen toimimaan vastoin moraaliaan.

Voi, sanoo Helsingin Sanomien haastattelema vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma Psykiatrisesta vankisairaalasta.

– Valtaosa meistä vaalii illuusiota siitä, ettei pystyisi riistämään kenenkään henkeä. Kuitenkin useimmat esimerkiksi sotivat sujuvasti, kun takana on isänmaan paino ja papin lupa. Ne, jotka eivät lähde mukaan, ovat poikkeuksia, Lauerma toteaa.

Lauerman mukaan suurella yleisöllä on harha siitä, että väkivalta juontuisi pelkästään persoonallisuudesta ja moraalista.

– Samaa harhaa elättää myös merkittävä osa käyttäytymistieteilijöistä ja terapeuteista. He kaikki aliarvioivat tilannekohtaiset seikat.

Jos joku yks kaks hypnotisoidaan ja hänelle annetaan tökerö ja suora käsky tappaa, hän havahtuu ennen kuin toteuttaa komennon.

Kauan jatkuvassa ja epäsuorassa suggeroinnissa asiat saadaan kuitenkin näyttämään muulta kuin ne ovat.

Silloin ihminen ei miellä tekevänsä pahaa vaan kokee tekevänsä hyvää ja välttämätöntä, Lauerma selittää HS:ssa.

Tapaukseen perustuvan elokuvan The Guardian Angel – Suojelusenkeli on ohjannut Arto Halonen.

Tanskalainen Palle Hardrup ryösti pankin Kööpenhaminassa maaliskuussa 1951 ja jäi kiinni miltei saman tien.

Tutkinnan jälkeen oikeus totesi, että pankkirosvo toimi hypnotisoituna. 28-vuotiaan nuorukaisen mieltä oli manipuloinut Bjørn Schouw Nielsen, 35, itseoppinut suggeroija ja taparikollinen.

Tilannekohtaiset seikat olivat Kööpenhaminan murhille suotuisat. Maanpetturuudesta vankilaan tuomitut Nielsen ja Hardrup viettivät vuosia samassa sellissä.

– Nielsenillä oli tilaisuus hyvin pitkäkestoiseen indoktrinointiin, ja hän toimi taitavasti ja häikäilemättömästi, Lauerma sanoo HS:ssa.

Hypnoosin avulla Nielsen otti Hardrupin valtaansa ja välitti tälle keksimänsä suojelusenkelin käskyjä. Lauerman mukaan tällaiseen tarvitaan hypnoosiherkkä ihminen.

– Ja ne, jotka haluavat käyttää hypnoosia väärin, osaavat tunnistaa sellaisen.

Ominaisuus ei näy päälle päin eikä ole tyypillinen millekään ihmisryhmälle.

Hypnoosia vastaavia menetelmiä on käytetty esimerkiksi hurmahenkisten kulttien piirissä.

Suomesta tunnetaan yksi ruma, melko tuore tapaus huuhaahoitojen piiristä, HS kertoo.

Lauerma ja ylilääkäri Jorma Oksanen kuvaavat Suomen Lääkärilehdessä, miten hypnoosikurssille osallistunut yli 50-vuotias ja työelämässä menestynyt nainen sairastui akuuttiin vakavaan psykoosiin.

Hän oli katsonut runsaan viikon ajan päivittäin tallenteita, joissa kurssin ohjaaja antoi käskyjä. Lopulta hän menetti todellisuudentajunsa ja koki hypnotisoijan kehottavan häntä muun muassa kaahaamaan autolla vaarallisesti.

– Tuollaisen tilan aiheuttaminen edellyttää suunnatonta pahantahtoisuutta tai suurta hölmöyttä, Lauerma toteaa.

Kyseisellä maallikkohypnotisoijalla ei ollut koulutusta, jonka avulla hän olisi osannut ottaa huomioon riskit.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat