Puheenaihe

Suomalaisesta uimapaikaista löytyi harvinaisia meduusoja – kukaan ei tiedä, mistä ne ovat sinne tulleet

Häklin uimapaikan meduusat ovat Paula Luodeslammen mukaan pieniä. – Valokuvan perusteella halkaisija voisi olla yksi sentti, hän arvioi. Lukijan kuva.

Marjaana Koskinen

 Sitä, mistä meduusat ovat ilmestyneet juuri Häklin montulle, ei voi tietää. Tämän suvun meduusat ovat tunnettuja siitä, että niillä on lepomuoto, joka selviää kuivienkin kausien yli, sanoo Merikeskuksen johtava tutkija Maiju Lehtiniemi.

Keski-Uusimaa-lehti uutisoi aiemmin, että Häklin montussa on havaittu pieniä makeissa vesissä eläviä lammikkomeduusoja. Suomessa ne ovat harvinaisia, mutta Tuusulassa niitä on ollut aikaisemminkin: Hyrylässä Urheilupuiston uimalammessa vuosina 1999 ja 2001.

Lehtiniemi kertoo, että lammikkomeduusat tuottavat polyyppejä, jotka menevät veden pohjalle, kun meduusojen elinolot heikkenevät. Polyypit elävät kiinni pohjassa ja niistä voi muodostua uusia vedessä eläviä meduusoja. Polyypit selviävät myös talvesta yli. Meduusalla on myös kuivuutta kestävä lepovaihe. Meduusan eri muodot voivat siis elää huomaamattomina kauankin.

– Lepovaihe on voinut tarttua milloin vain. On ihan mahdollista, että polyypit ovat olleet Häklin montussa jo vuosia, Lehtiniemi sanoo.

Hänen mukaansa yksi vaihtoehto meduusojen leviämiseen on se, että maata on siirretty Häklille sellaisesta paikasta, jossa meduusoja on aiemmin ollut.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki ei kuitenkaan muista, että Urheilupuiston uimalammesta olisi siirretty maata Häklille.

– Aloitin Tuusulassa virassa vuonna 1989 eikä minulla ole muistikuvaa, että maata olisi siirretty, Mansikkamäki sanoo.

Meduusat voivat Lehtiniemen mukaan siirtyä myös ihmisten, lintujen tai kalojen mukana.

– Ne ovat voineet levitä myös akvaariokasvien mukana. Ihmiset joskus kippaavat akvaariokaloja tai -rapuja luonnonvesiin, mikä ei ole järkevää.

Mansikkamäki pitää todennäköisimpänä, että meduusat ovat siirtyneet lintujen mukana. Häklillä ja Urheilupuiston lammella on hänen mukaansa sorsalintuja, lokkeja, kanadanhanhia ja valkoposkihanhia, ja linnut saattavat liikkua näiden kahden vesistön välillä.

Vaikka meduusan eri muodot kestävät monenlaisia olosuhteita, ne eivät välttämättä jää pysyvästi Häklin monttuun. Tosin Lehtiniemen mukaan meduusat saattavat nyt levitä muihinkin Suomen vesistöihin.

– Aina voi kuitenkin olla sellaisia olosuhteita, että ne kuolevat kokonaan pois, vaikka ne kestävätkin kuivuutta.

Hänen mukaansa lämpimällä kesällä on osuutta meduusojen yllättävälle esiintymiselle.

– Meduusat tarvitsevat 25 asteen veden lämpötilan runsastuakseen.

Ensimmäisen yhteydenotto aiheesta on tullut Lehtiniemen sähköpostiin sunnuntaina ja viimeisin eilen keskiviikkona.

– Voisin kuvitella, että niitä olisi siellä vieläkin, mutta en osaa sanoa, koska en ole itse paikan päällä käynyt, hän kertoo.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedotteen mukaan viikonloppuna lapset keräsivät meduusoja ämpäreihin.

– Ei siitä varmaan meduusoille ole haittaa. Ihan hyvä vain, jos niitä otetaan pois, Lehtiniemi sanoo.

– Vieraslajit ovat yleensä arveluttavia, sillä monet ovat tehokkaita lisääntymään ja ne voivat yllättäen muodostaa runsaita esiintymiä. Ennalta eri pysty arvioimaan, millaisia vaikutuksia vieraslajilla on ekosysteemiin.

Toisaalta Lehtiniemen mukaan olisi hyvä, jos ämpäri huuhdeltaisiin hanavedellä, ennen kuin se viedään toisiin vesistöihin.

– Jos ämpäriin sattuisi menemään meduusan lepovaihe, se saattaa levitä muuallekin. Tahallisesti meduusoja ei pitäisi levittää. Meduusat voi kaataa maahan, hän ohjeistaa.

Vaikka vieraslajit eivät sinänsä ole tervetulleita Suomen vesiin, ei Lehtiniemen mukaan toimenpiteisiin meduusojen tuhoamiseksi ryhdytä.

– Meduusoilla on aina polttiaissoluja, joita ne käyttävät lamauttamaan saaliinsa. Lammikkomeduusan polttimet ovat kuitenkin niin heikot, etteivät ihmiset tunne sen polttoa.

Lehtiniemi kertoo, että meduusa on läpikuultava hyytelöplanktoneihin kuuluva eläin. Itämeressä elää korvameduusoja alkuperäislajina.

– Meduusat ovat aika söpöjä, mutta se on henkilökohtainen mielipide, tutkija naurahtaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat