Puheenaihe

"Seksuaalisia viitteitä, valon välkettä ja provosoivaa kielenkäyttöä"– tällainen paperi kävijän pitää allekirjoittaa ennen pääsyä suomalaiseen uutuusnäyttelyyn

KAUPUNGINMUSEO Uusi näyttely vie arvaamattomaan sokkeloon, mutta auttaa myös kohtaamaan omat pelot.

Odotushuone voi olla pelon paikka. - Joku voi pelätä tuntemattomien kohtaamista, toinen tulevaa toimenpidettä, sanoo museolehtori Sauli Seppälä.

Jukka Hämäläinen

”Sisään astuessasi hyväksyt sen, että saatat joutua ahtaisiin tiloihin, kohdata ahdistavia tilanteita, simuloituja elämyksiä, kovia ääniä, voimakasta ja provosoivaa kielenkäyttöä, seksuaalisia viitteitä ja valon välkettä.”

Tällaisen vastuuvapauslausekkeen joutuu allekirjoittamaan mennessään kaupunginmuseon Pelko-näyttelyyn. Asiakirja on leikkiä, sillä sen saa mukaansa muistoksi.

Näyttely muistuttaa rakennustyömaata, jossa kuljetaan raakalaudasta ja vanerista tehtyjen seinien ja ovien sokkelossa.

Välillä tuulee kuin ulkona rakennustelineillä ja suojamuovit lepattavat. Opasteita ei ole, vaan kävijä on omillaan.

– Näyttelyssä pelataan ennalta arvaamattomuudella. Se on myös yksi ihmisten pelonkohteista, museolehtori Sauli Seppälä sanoo.

– Tämä ei ole kuitenkaan kummitustalo. Täällä ei tule mörkö vastaan. Myös fobiat rajasimme pois.

Näyttelyssä kohdattavat pelonaiheet on kerätty kaupunkilaisilta. Vastauksissa mainittiin usein tulevaisuus, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä oma tai läheisen sairastuminen ja kuolema.

Myös vihapuhe on yksi teema. Museo kysyi kaupunkilaisilta, millaista vihapuhetta he ovat kohdanneet. Pelkoon liittyvä elementti on, että vihapuhe voi yllättää missä vain: kaupassa, kadulla tai liikennevälineessä.

Pelon ansiosta ihminen tietää, milloin kannattaa nostaa kytkintä.”

Vieraiden ihmisten kohtaaminenkin voi ahdistaa. Pelkolabyrintin keskellä avautuu yhtäkkiä kirkkaassa loisteputkivalossa kylpevä odotushuone, jossa istutaan vastakkain tuntemattomien ihmisten kanssa.

– Jokainen tulkitsee tätä näyttelyä omalla tavallaan. Joku pelkää täällä muiden kohtaamista, toinen edessä odottavaa toimenpidettä, Seppälä pohtii.

Yksi pakohuonetyyppisen sokkelon teemoja on valvonta, joka lisääntyy koko ajan.

Kaupunginmuseon Pelko-näyttelyn pohjimmainen tarkoitus ei ole pelottaa, vaan auttaa kohtaamaan pelkonsa ja käsittelemään sitä.

Liiallinen pelko voi rajoittaa elämää ja luoda yleistä turvattomuuden tunnetta.

Kaikki pelkäävät jotain, museolehtori Seppälä muistuttaa.

– Pelko on hyvästäkin. Se on elämän kantava voima. Pelon ansiosta ihminen tietää, milloin kannattaa nostaa kytkintä.

Pelko myös kiihottaa.

– Emmehän muuten katsoisi kauhuelokuvia, Seppälä huomauttaa.

Pelko-näyttely

Helsingin kaupunginmuseon 4. kerroksessa, Aleksanterinkatu 16.

Avautui 9. marraskuuta ja kestää maaliskuun loppuun 2019.

Avoinna maanantaista perjantaihin kello 11–19 ja viikonloppuisin 11–17.

Vapaa pääsy.

Tilan, valon ja äänet on suunnitellut skenografi Kristian Palmu.

Osana Pelkoa nähdään taiteilija Eleonora Hagströmin teos Amygdala.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat