Puheenaihe

Miltä Suomessa näytti 1900–luvun alussa? Uusi näyttely esittelee valokuvia itsenäisyyden alkuajoilta

NÄYTTELY Pääkirjastossa valokuvia itsenäisyytemme alkuajoilta.

Museonjohtaja Leena Koskela (vas.) ja museoamanuenssi Anne Alasmaa ovat Kirkonkylästä Viljo Peltolaisen ottaman maisemakuvan edessä. Keskellä Elias Sireniuksen ottama kuva nimeltä ”Palvelija”.

Riitta Ketola

Miltä näytti Nurmijärven kirkonkylä 1900-luvun alkupuolella, kun Suomi itsenäisenä valtiona otti ensiaskeleitaan ja elettiin uuden aikakauden kynnyksellä?

Nurmijärven museo on koonnut pääkirjastoon Galleria Villeen valokuvanäyttelyn Nuoren tasavallan kansalaisia.

Museonjohtaja Leena Koskela ja museoamanuenssi Anne Alasmaa kertovat, että vuonna 1918 Nurmijärvellä oli 7 543 asukasta ja heistä noin 80 prosenttia sai elantonsa maataloudesta.

– Sähkö, puhelimet, autot ja muut tekniset keksinnöt tekivät tuloaan, mutta vaikuttivat vasta harvojen arkielämään.

– Osassa esillä olevista valokuvista näkyykin tuon ajan uutuuksia, muun muassa polkupyörä ja sähkövalo ovat päässeet kuviin mukaan.

Näyttelyssä on muutamia kuvia Rajamäen tehtailta sekä Viljo Peltolaisen ottama kuva Kirkonkylästä. Isoa suurennosta katsellessa voi kuvitella olevansa itsekin samassa maisemassa, josta tänä päivänä tunnistettavin rakennus on kirkko.

Näyttelyn kuvista suurin osa on klaukkalalaisen Elias Sireniuksen (1883-1966) ottamia. Hän rakensi oman kameran Järvelän puusepänverstaassa ja ikuisti 1910-1920-lukujen nurmijärveläisiä maisemia ja henkilöitä.

– Sireniuksella oli noin 400 lasinegatiivia. Suurimmassa osassa kuvista on ihmisiä, kertoo Anne Alasmaa.

Sirenius oli myös eläinten ystävä, sillä esimerkiksi kissoista hänellä oli useitakin kuvia otettuna.

Polkupyöriä otettiin myös kuviin mukaan. Pyörät olivat arvokkaita, sillä ne maksoivat jopa parin kuukauden palkan verran.

– Sama polkupyörä saattoi sen vuoksi olla useissakin kuvissa.

Leena Koskela esittelee myös kuvia arkkiveisujen tekijästä, Eno Kallesta eli Kalle Johanssonista. 1884 Klaukkalassa syntynyt ja Perttulassa 1941 kuollut Johansson teki ainakin 14 arkkiveisua. Niiden aiheina olivat muun muassa rakkaus, sodat, viina ja kieltolaki, matkustaminen ja Kuru-laivan haaksirikko 1929.

Klaukkalan Simolan torpassa sattunut seitsemän hengen murha 1889 päätyi myös aikanaan arkkiveisun aiheeksi.

– Arkkiveisut oli yleensä sovitettu johonkin tunnettuun sävelmään, kuten virteen.

Arkkiveisuja esitettiin muun muassa markkinoilla, jolloin pystyttiin välittämään tietoa ympäröivän maailman merkittäviksi koetuista asioista myös lukutaidottomalle kansalle.

Mielenkiintoinen on Eno Kallen arkkiveisu, joka on ”Erään Nurmijärven miehen Merkillinen näky ja uni jouluyönä 1920 sekä unessa oppina Ihana veisu onnellisesta maailmasta v. 2000. Tuossa arkkiveisussa todetaan muun muassa, että ”silloin maailmasta katoaapi viha, vaino, kateus, ihmiskunnan valloittaapi ystävyys ja rakkaus”.

Näyttely

Nuoren tasavallan kansalaisia -näyttely on avoinna 14.11.2018-3.1.2019. välisen ajan.

Näyttely on Kirkonkylässä pääkirjastossa Galleria Villessä (Punamullantie 1).

Vapaa pääsy.

Avoinna: ma-to 9-20, pe 9-18, la 10-16. Juhlapyhinä ja aattopäivinä poikkeuksia aukioloajoissa.

Lisätiedot: www.nurmijarvi.fi/museo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat