Puheenaihe

Tutkija: Suomeen syntyi uusi "kansantauti" – "aiheuttaa pahimmillaan voimakasta ahdistusta, alakuloisuutta, lamaantuneisuutta, masennusta, päihteiden väärinkäyttöä tai jopa itsetuhoisuutta"

Lohduttomalta tuntuva maailmanmeno aiheuttaa ahdistusta, mutta kun alat toteuttaa kestävämpää arkea, hyvinvointisi lisääntyy.

Ilmastoahdistukseen latautunut energia on mahdollista valjastaa positiiviseksi muutosvoimaksi, sanoo asiantuntija.

David Grigg/istock

Ilmastoahdistus olisi voinut tulla jo aiemmin, mutta tämän uuden "kansantaudin" laukaisemiseksi tarvittiin pari ratkaisevaa taudinaiheuttajaa. Ympäristöahdistuksen tutkijan Panu Pihkalan mielestä ne ovat nämä kaksi:

Ensin tuli kuuma kesä – hirvittävän kuuma kesä. Sellaisia sään ääri-ilmiöitä ei oltu Suomessa totuttu kokemaan.

Lokakuussa otsikot huusivat Kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n ilmastoraportin kaameaa kerrottavaa: Jos emme tee nyt täydellistä suunnanmuutosta, maapallo lämpenee kriittiset 1,5 astetta jo vuosisadan puoliväliin mennessä. Se taas tulee aiheuttamaan valtavia seurauksia kuivuudesta trooppisiin myrskyihin, merenpinnan nousuun ja tulviin, eliöstön kuolemisiin ja pakolaisuuden lisääntymiseen.

Ei ihme, että alkoi ahdistaa. Minkälainen maailma lapsille jää elettäväksi, ja voiko tätä tuhon tietä enää edes pysäyttää?

Lokakuussa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus valitsi kuukauden uudissanaksi ilmastoahdistuksen.

Uudella mielenterveyden uhalla oli nimi.

– Nyt saavutettiin se piste, kun kuppi lainehti yli, kiteyttää Pihkala, joka on osaltaan vaikuttanut termin synnyttämiseen kirjallaan Päin helvettiä??-?Ilmastoahdistus ja toivo.

Ilmastoahdistus ilmenee eri tavoin. Jos tuntemusten kirjon ajattelee skaalana, toisessa päässä ovat vakavat ja toisessa lievemmät. Vakavimmasta päästä ovat ne ahdistuksen tunteet, jotka ohjaavat suuria ja perustavanlaatuisia valintoja, kuten perheenperustamissuunnitelmia.

– Ihan viime vuosina olen kuullut ihmisten kertovan haluttomuudestaan yrittää saada lapsia juuri ilmastonmuutokseen liittyen, Pihkala sanoo.

Itse hän ei aio moraaliäänitorveksi asettua.

– Minulla on itselläni 3- ja 5-vuotiaat lapset. Ehkä sekin kertoo jotakin, hän huomauttaa.

Muuttamalla yksinkertaisia arjen valintojamme kestävämmiksi on mahdollista vaikuttaa kahteen kolmasosaan koko Suomen päästöistä.

Sitrassa työskentelevä Resurssiviisas kansalainen -avainalueen projektikoordinaattori Alexander Kohl kertoo, että ilmastoahdistuksen psykologiset vaikutukset aiheuttavat pahimmillaan voimakasta ahdistusta, alakuloisuutta, lamaantuneisuutta, masennusta, päihteiden väärinkäyttöä tai jopa itsetuhoisuutta.

– Nämä voivat myös herkästi heikentää työ- tai opiskelumotivaatiota ja -tehokkuutta ja johtaa esimerkiksi opintojen keskeytymiseen tai alan vaihtoon.

Toisaalta voi olla hyväksikin, että meitä ahdistaa.

Alexander Kohl muistuttaa, että latautunut energia on mahdollista valjastaa positiiviseksi muutosvoimaksi, jonka avulla voidaan saada aikaan iso muutos. Sitralla on jo nyt tiedossaan, että ilmastoahdistus aktivoi tekemään muutosta omassa arjessa, ja osa aktivoituu kansalaisvaikuttamiseen, kuten järjestötyöhön.

Se kannattaa. Kohlin mukaan sekä Sitran omasta kyselytutkimuksesta että sen rahoittamasta ja Metropolia-ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksesta on saatu näyttöä siitä, että kestävien arjen valintojen onnellisuuden välillä on yhteys.

Ilmastoahdistukseen kuuluu toki myös se, että ihminen voi kokea, että hän ei voi vaikuttaa siihen. "Mutta kun Intia ja Kiina" on tyypillinen vasta-argumentti, kun suomalaisia kehotetaan tekemään ekologisempia valintoja kotitalouksissaan.

Jokaisen teoilla on vaikutus, vakuuttaa Pihkala.

– On ymmärrettävää, jos kokee, että yksilön teoilla ei ole merkitystä, mutta suomalaisten kotitalouksien valinnoista muodostuu isoja puroja.

Kohl pukee purot numeroiksi. Muuttamalla omia arjen valintoja on mahdollista vaikuttaa kahteen kolmasosaan koko Suomen päästöistä.

– 68 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä muodostuu ihmisten arjesta.

Hän muistuttaa, että kyse ei tosiaankaan ole mullistavista elämäntapamuutoksista vaan helposti toteutettavista teoista. Sellaisia voivat olla esimerkiksi ekosähköön vaihtaminen tai kasvisten lisääminen lautaselle.

Panu Pihkalan mielestä Pohjoismailla on mahdollisuus olla kansainvälisiä suunnannäyttäjiä. Meillä on siihen jopa eettistä velvoitetta, hän pohtii.

Alexander Kohl kertoo, että lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää ilmaston puolesta toimimista tärkeänä jo pelkän esimerkin vuoksi, vaikka muut eivät niin tekisikään.

– Ilmoitetut asenteet siirtyvät kuitenkin hitaasti teoiksi, sillä alle puolet suomalaisista on oikeasti muuttanut elämäntapojaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

7 tapaa puhua lapselle ilmastonmuutoksesta

1. Ole myötätuntoinen itsellesi. Aihe on vaikea.

2. Kuulostele omia tunteita ja sen jälkeen lapsen. Onko hän kuullut ilmastonmuutoksesta? Jos, niin mitä? Miltä se tuntuu?

3. Älä vaikene. Se voi antaa signaalin, että aikuinen ei tiedä tai ei välitä.

4. Juttele luontevissa paikoissa, kuten retkellä. Muutenkin kannattaa viettää yhdessä aikaa luonnossa: metsissä, puistoissa, rannoilla. Se kasvattaa voimavaroja ja vahvistaa luontosuhdetta. Liikkukaa!

5. Ruoki keskustelua kertomalla omista arvovalinnoista, kuten siitä, että et heitä ruokaa roskiin, koska se kuluttaa luonnonvaroja, tai että suosit junaa, koska se säästää luontoa.

6. Anna lapsen tunteille tilaa ja osoita ymmärrystä: "Huomaan, että sinua surettaa - minuakin surettaa."

7. Kannusta ideoimaan, mitä voisitte tehdä yhdessä muutoksen eteen.

Lisää aiheesta

HS: Suomesta on löydetty muinainen herkästi tarttuva syöpävirus – hoitoa tai rokotetta ei ole 23.5.2018 04.15
Seksitautien määrä kasvaa Suomessa – yhdessä taudissa jopa kaikkien aikojen ennätys9.9.2018 05.45
Salakavala tautiriski jyllää hedelmissä ja vihanneksissa – tee aina nämä toimenpiteet ennen syömistä12.8.2018 04.50

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat