Puheenaihe

Leena ja Mika haluavat suomalaisten tutustuvan omaan kehoonsa – ja kertovat loistavan tavan tehdä se

Tanssilla on lukuisia hyviä vaikutuksia kehoon ja mieleen.

Mika Seppälä ohjaa itse akrobatiaa. Sitä ja tanssia yhdistää muun muassa oman kehon löytäminen

Sami Lettojärvi

Tanssi kehittää kehonhallintaa. Tanssitunneilla kehonhallinta on mukana alusta loppuun, on kyse sitten aikuisbaletista, nyky- tai jazztanssista, streetistä. Leena Keizer ohjaa näitä kaikkia lajeja aikuisille.

– Esimerkiksi baletti perustuu symmetriaan. Aikuisilla eletty elämä alkaa näkyä kropassa, ja ylös nostetut kädet eivät välttämättä olekaan symmetriassa, kun katsoo peilistä.

Aikuisten opettamisessa on Keizerin mukaan tietty vapaus. Harrastajista ei enää koulita ammattilaisia.

– Opetusta pystyy muokkaamaan ryhmän mukaan. Katsoo vaikkapa, että nämä ovat seikkailunhaluisia, kokeillaanpa tätä juttua. Oli tanssilaji mikä tahansa, siinä on leikkisyyttä. Tanssi liikkeenä sopii kaikille.

Pienessä tanssisalissa ei kauan ihmetellä, kun Leena Keizer pyytää tanssitunneillaan käyvää Mika Seppälää muistelemaan yhteistä koreografiaa. Liike lähtee heti.

– Muista kädet, sitten mennään tänne! Keizer ohjaa.

Liikkeet näyttävät kevyiltä ja sulavilta, hyppyjä, kierähdyksiä, taivutuksia...Muutaman minuutin kuluttua on jo hiki.

Voinkohan sanoa näin, mutta ihminen pärjää ihan hyvin, kun vaan tanssii.

Keizer aloitti tanssin pikkutyttönä baletilla.

– Niin kuin kaikki pikkutytöt, mutta jo lapsesta asti mukana ovat olleet myös jazz ja nykytanssi, hän kertoo.

Kajaanista kotoisin oleva Keizer valmistui tanssija-koreografiksi Amsterdamin teatterikorkeakoulusta ja loi uraa tanssijana Keski-Euroopassa.

Nyt hän opettaa eri tanssiryhmiä muun muassa Wellamo-Opistossa ja Fitness24seven-kuntosalilla.

– Tanssi on nosteessa. Ryhmiin on tullut koko ajan myös lisää miehiä. Se on ollut vähän missionikin.

Tanssitunneilla käyvä Mika Seppälä ohjaa itse akrobatiaa. Hän on valmistunut sirkusartistiksi koulutuskeskus Salpauksesta vuonna 2015 ja harjoittanut myös capoeiraa useita vuosia.

Tanssia ja akrobatiaa yhdistää muun muassa oman kehon löytäminen.

– Akrobatiassakin jokainen tekee liikkeitä omalla tasollaan ja puskee sitä äärirajoille. Tunnilla ei kilpailla vaan tutustutaan omaan kehoon. Sitten saattaa yhtäkkiä huomata, että pystyykin menemään vaikka käsien päälle, kun viimeksi ei pystynyt, Seppälä kertoo.

Akrobatiassa uudet liikkeet saattavat Seppälän mukaan ensin pelottaa. Kun niihin vähitellen pääsee kiinni, pystyy taas hallitsemaan kehoaankin paremmin.

Tanssi on sekä Keizerin että Seppälän mielestä kokonaishyvinvointia edistävä laji.

– Tanssi on sosiaalista ja hauskaa. Liikunta tulee siinä sivutuotteena, Keizer sanoo.

– Siinä pääsee myös haastamaan itseään, Seppälä jatkaa.

Kun kehon jossakin osassa on kipuja, ihminen helposti jää paikoilleen ja käpertyy kipuunsa. Leena Keizer kehottaa toimimaan juuri päinvastoin. Pitäisi pysyä liikkeessä, sillä liike hoitaa koko kehoa.

Mitä muuta tanssin lisäksi tarvitsee?

– Voinkohan sanoa näin, mutta ihminen pärjää ihan hyvin, kun vaan tanssii, Leena Keizer naurahtaa.

Mika Seppälä lisää, että roikkuminen ja kiipeily voisivat sopia vastapainoksi tanssille.

– Tekee hyvää vain roikkua ja antaa painovoiman vetää itseä alaspäin.

3 x tanssi ja terveys

Tanssi on monipuolista liikuntaa, joka kehittää muun muassa kehonhallintaa, ryhtiä, kestävyyttä, liikkuvuutta, rytmitajua, koordinaatiokykyä, tasapainoa ja lihaskuntoa.

Tanssista on apua monenlaisiin vaivoihin. Osteoporoosin ehkäisyyn sopivat hyppyjä sisältävät lajit, kuten disco tai jazz, ketteryyttä ja voimaa saa breakdancesta, koordinaatiota parantaa hiphop tai locking, selkävaivoihin sopivat latinotanssit, nivelliikkuvuutta, joustavuutta ja tasapainoa kehittävät esimerkiksi aikuisbaletti ja jazztanssi.

Ammattitanssijoiden aivot reagoivat musiikin muutoksiin nopeammin kuin ammattimuusikoiden. Tämä selvisi Hanna Poikosen Helsingin yliopistolle keväällä 2018 tekemästä väitöstutkimuksesta. Musiikin muutos näkyi aivoissa refleksinomaisena ennen kuin tanssija ehti tulkita sitä tietoisella tasolla. Poikosen mukaan uusia menetelmiä jalostamalla voitaisiin kehittää tanssi- ja liiketerapiaa osaksi kokonaisvaltaista ohjelmaa esimerkiksi Parkinsonin taudin, muistisairauksien, autismin ja kipu- ja mielialahäiriöiden oireiden lievittämiseksi.

Lähteet: apteekki.fi; terve.fi ja helsinki.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat