Puheenaihe

Näitä tuotteita kirpputoreilta nyt himoitaan – etenkin nuoret kiinnostuneet kovasti

Kirpputorien suosio on pysynyt vuodesta toiseen tasaisena. Mikä saa ihmiset kiertämään niitä ja mitä niiltä etsitään?

Riihimäen Ison kirpputorin Olavi Salosen mukaan heidän suosituimpia tuotteitaan ovat muun muassa lasiesineet.

Toni Forssell

AAMUPOSTI  |  Vaatteita, kirjoja, vinyylejä, elektroniikkaa, leluja, antiikkisia huonekaluja... Kirpputoreja löytyy kaikkialta, ja katsojasta riippuen ne voivat olla ostajalleen joko aarreaittoja tai kaaoksen tyyssijoja.

Se on kuitenkin varmaa, että myös Suomessa niiden suosio on jo vuosien ajan ollut hyvin vakiintunutta.

Mikä saa ihmiset kiertämään kivijalkakirpputoreja ja tarkastelemaan niiden myyntipöytiä vuodesta toiseen?

– Ehkä se on yksinkertaisesti se tyytyväisyyden tunne, kun tavara vaihtaa omistajaa. Myyjä on tyytyväinen, kun saa tuotteensa myytyä ja ostaja on hyvillään, kun saa edullisen tuotteen, toteaa Riihimäen Femmatorin myymälävastaava Annukka Kotamäki.

– Tavallaan kaikki hyötyvät ja kaikille jää hyvä fiilis, kun saadaan tehtyä hyvää.

Suosittua toiminta tuntuu totisesti olevan, sillä Femmatorin kaikki yli 300 pöytää ovat tällä hetkellä täynnä.

Samoilla linjoilla Kotamäen kanssa on myös lauantaina ovensa jälleen avaavan hyvinkääläisen Tingi & Tongin Lari Takala.

Myös heidän kaikki 160 pöytäänsä on avajaisviikon osalta loppuunmyyty.

Hänen näkemyksensä, jonka mukaan kirpputoreille tulee aina olemaan kysyntää, allekirjoittavat myös monet muut alueen kirpputoreista.

– Muutama vuosi sitten kirpputoritoiminnassa oli nähtävillä pieni aallonpohja ja ihmiset tuntuivat kuluttavan paljon uutta tavaraa, mutta nyt ollaan palaamassa takaisin vanhaan, hän toteaa.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet kierrättämisen tärkeyden, mikä on järkevää.

Takalan mukaan myös nuorempi sukupolvi on viime vuosina tuntunut löytäneen kirpputorikulttuurin.

Yleisesti ottaen asiakaskunta on kuitenkin hyvin monipuolista: ostoksia käyvät tekemässä ihmiset ikään, sukupuoleen, varallisuuteen tai etnisyyteen katsomatta.

– Ja kaikki ovat meille aivan yhtä tärkeitä, sanoo Hyvinkään Kirjokaaren myymälävastaava Martti Pesso.

Myös heillä asiakkaita ja tavaraa riittää.

Varsinkin sen jälkeen, kun Kirjokaari muutti aivan Hyvinkään keskustaan viime keväänä.

– Uutta porukkaa on tullut huomattavasti enemmän. Täällä meillä ei ole lainkaan niin sanottuja kuolleita tunteja, vaan asiakasvirta on jatkuvaa, Pesso sanoo.

Mikä kirpputoreilla sitten myy?

Ainakaan Takalan mukaan siihen ei löydy aivan yksiselitteistä vastausta.

– Kaikki tavara liikkuu, kunhan se vain on ehjää ja puhdasta, hän näkee.

Varsinaista hittiä ei hänen mukaansa siis ole.

Esille hän kuitenkin nostaa muutamat perinteiset tuotteet: vaatteet ja keräilytavarat.

– Etenkin entisöityjä huonekaluja ostavat myös nuoret. Halutaan sisustaa vanhalla, eikä mennä ensimmäiseksi hakemaan huonekaluja Ikeasta, Takala sanoo.

Ihmiset ovat ymmärtäneet kierrättämisen tärkeyden.

Riihimäen Juppalasta löytyvän Riihimäen Ison kirpputorin omistajan Olavi Salosen mukaan heidän selkeitä hittituotteita ovat nimenomaan keräilytavarat.

Takalankin mainitsemien huonekalujen lisäksi etenkin lasitavarat.

– Riihimäkeläisenä kirpputorina meiltä löytyy lasitavaraa luonnollisestikin melko paljon. Niille meillä on myös oma nurkkauksensa ja sieltä voi löytää monenlaisia keräilytavaroita Aurinkopullosta lähtien, Salonen mainitsee.

Niiden lisäksi heiltä ostetaan paljon myös erilaisia kodin käyttötavaroita. Kesäisin asiakaskuntaan kuuluu Salosen mukaan paljon myös mökkiläisiä, joilla taas on omat tavaransa, joita he etsivät.

Se, mikä kaikkia eri asiakaskuntia yhdistää, kiteytyy yli 40 vuotta alalla olleen Salosen mielestä yhteen lauseeseen.

– Ehkä tämä on sellaista ikuista aarteen etsimistä, hän pohtii.

Aarteidenetsimistä hyvinkin.

Erilaisia tuotteita löytyy jokaiselta kirpputorilta tuhansia ja taas tuhansia, sieltä ja täältä.

Koot vaihtelevat isoista huonekaluryhmistä pienen pieniin käyttöesineisiin, kuten vaikkapa ruokailuvälineisiin.

Miten voidaan varmistua, ettei mitään lähde mukaan luvatta?

Vastaus on yksiselitteinen: täysin siitä ei voida varmistua mitenkään.

– Kaikessa liiketoiminnassahan esiintyy varkauksia, se on ikävä kyllä tosiasia, sanoo Takala.

Kirpputoritoiminnassa varkaudet ovat lisäksi vähittäistavarakauppoja henkilökohtaisempia, sillä varastetut tavarat ovat aina jonkin yksityishenkilön omia.

Täysin varkauksista on liki mahdotonta päästä eroon, mutta esimerkiksi tekniikan avulla niitä voidaan karsia.

Näin tekee myös Tingi & Tongi.

– Aivan kuten muissakin kaupoissa ja liikkeissä, myös meiltä löytyvät kameravalvonta sekä hälytinkortit, joilla pyrimme estämään varkaudet, Takala kertoo.

Aina pöydältä hävinnyt tavara ei kuitenkaan ole varastettu.

Riihimäen Femmatorin Kotamäki kertoo, että monesti se on vain kulkeutunut esimerkiksi väärälle pöydälle.

– Kyllä ne lopulta kulkeutuvat omalle pöydälleen tai vaikka eivät kulkeutuisikaan, niin myyjä saa niistä rahansa joka tapauksessa siinä vaiheessa, jos joku kyseisen tuotteen ostaa, Kotamäki kertoo.

Kirjokaaren Pesson mukaan myös heiltä häviää välillä tuotteita.

Helluntaiseurakunnan omistaman Kirjokaaren tuotteet eivät kuitenkaan edellä mainittujen tavoin kuulu muille myyjille, vaan kaikki heidän myymänsä tuotteet on lahjoitettu Kirjokaarelle.

Niiden hinnoittelusta vastaa Pesso.

– Joskus on saattanut hävitä joku kahden euron arvoinen paita, mutta jos joku nyt on niin paljon sitä tarvinnut, niin olkoon sitten niin, Pesso sanoo.

– Ärsyttävin piirre mielestäni on kuitenkin se, kun jotkut vaihtavat hintamerkintöjen paikkaa. Olen siitä laittanut esille myös kyltin, jossa sen todetaan olevan rikos. Huomaan hintalapun vaihdokset kyllä, sillä olen itse hinnoitellut kaikki tuotteemme, hän jatkaa.

Juuret Ranskassa

Kirpputori-nimitys on suora käännös ranskankielen termistä marché aux puces.

Nimityksen alkuperälle löytyy kaksi yleisesti tiedossa olevaa teoriaa, jotka molemmat juontavat juurensa Pariisiin 1860-luvulla perustettuun kirpputorialueeseen.

Suositumman teorian mukaan nimi on muodostunut alueella myytyjen nuhjuisten vaatteiden ja huonekalujen mukaan, sillä tuohon aikaan ne sisälsivät usein kirppuja.

Toisen teorian mukaan nimitys on muodostunut, kun Napoleon III:n aikana Pariisin katujen muokkaus pakotti sivukujilla oleskelleet käytetyn tavaran kauppiaat pakenemaan ja kerääntymään edellä mainitulle alueelle. Nimityksellä viitattaisiin näin ollen yhtälailla paenneisiin myyjiin kuin heidän tavaroihinsa.

Kyseinen kirpputorialue on Pariisissa edelleen.

Lähde: hollisflea.com

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat