Puheenaihe

Yli sata äärimmäisen uhanalaista lintua bongattu Suomesta – lepäävät maassamme ennen matkan jatkamista

Oulun seudulla parhaillaan lepäilevässä kiljuhanhiparvessa on mukana myös lähettimellä varustettu kiljuhanhikoiras ”Blue”. Norjan lintutieteellisen yhdistyksen (BirdLife Norjan) tutkijat asensivat linnulle vuosi sitten kevyen satelliittipaikantimen.

WWF/Juha Markkola

Suomessa on parhaillaan harvinaisen paljon äärimmäisen harvinaisia kiljuhanhia.

Ympärisöjärjestö WWF:n työryhmä on laskenut tällä viikolla jo 105 lintua Oulun seudulla.

Yksilömäärä saattaa vielä kasvaa ennen kuin kiljuhanhet jatkavat kevätmuuttoaan pohjoiseen.

Luku on WWF:n mukaan osoitus siitä, että kiljuhanhi on saatu pelastettua Pohjoismaissa välittömimmän sukupuuton vaaralta.

Kiljuhanhet muuttavat keväisin Kreikassa sijaitsevilta talvehtimisalueiltaan Norjan Lappiin pesimään.

Matkalla kohti pesimäalueitaan ne pysähtyvät Oulun seudulle lepäämään ja ruokailemaan, jolloin WWF:n kiljuhanhityöryhmä laskee ne kannan kehityksen arvioimiseksi.

WWF:n kiljuhanhityöryhmä aloitti tarkkailun vuonna 1985, ja nykyisin työ toteutetaan WWF:n ja Metsähallituksen yhteistyönä. Ympäristöministeriö tukee tarkkailun toteutusta. Kyseessä on maailman pisin katkeamaton havaintosarja kiljuhanhikannan kehityksestä.

Oulun seudulla parhaillaan lepäilevässä kiljuhanhiparvessa on mukana myös lähettimellä varustettu kiljuhanhikoiras ”Blue”. Norjan lintutieteellisen yhdistyksen (BirdLife Norjan) tutkijat asensivat linnulle vuosi sitten kevyen satelliittipaikantimen.

Lintu pesi viime kesänä onnistuneesti Pohjois-Norjassa ja muutti poikueensa kanssa syyskuussa Suomen yli Kreikkaan.

Maaliskuussa ”Blue” aloitti kevätmuuttonsa lentämällä Unkarin Hortobágyyn. Sieltä se jatkoi huhtikuun puolivälissä Koillis-Puolaan.

Pääsiäisenä ”Blue” siirtyi yllättäen Viron Hiidenmaalle paljastaen aiemmin tuntemattoman kiljuhanhien levähdysalueen.

WWF:n kiljuhanhityöryhmän suomalaiset vapaaehtoiset matkustivat välittömästi Hiidenmaalle, ja onnistuivat laskemaan alueelta ”Bluen” lisäksi 108 kiljuhanhea. Tämä on suurin Virossa havaittu kiljuhanhimäärä 1960-luvun jälkeen.

– Levähdysaluetta etsittiin pitkään sen jälkeen, kun kiljuhanhet lakkasivat muutamia vuosia sitten käyttämästä Manner-Virossa sijainnutta perinteistä aluetta. Levähdysalueiden paikallistaminen ja turvaaminen on lajin suojelu kannalta keskeisen tärkeää, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat