Puheenaihe

Tiesitkö? Muodikkaat "flip-flopit" voivat laukaista rajun vaivan – "Ei parane kipulääkkeillä ja levolla"

Fysioterapeutti Hanna Lehmonen näyttää kaksi venytystä, joilla voi helpottaa kantapääkipua. Kuvassa pohjevenytys. Pidä myös venytettävän jalan kantapää lattiassa. Tuo paino eteen ja tarkista, että varpaat osoittavat suoraan eteenpäin.

Petri Huhtinen

Yleisin syy aikuisten kantapääkipuun on plantaarifaskiitti. Sillä tarkoitetaan jalkapohjan kantakalvon rasitus- tai rappeumatilaa. Kipu paikantuu jalkapohjaan kantapään etupuolelle.

On arvioitu, että sitä potee ainakin noin 10 prosenttia ihmisistä jossakin elämänvaiheessaan.

Plantaarifaskiitista puhutaan usein kantakalvon tulehduksena. Sitä se ei kuitenkaan ole.

– Termi on vähän harhaanjohtava. Jos kipupisteestä otetaan koepala ja tutkitaan sitä mikroskoopilla, siitä ei löydy tulehdussoluja, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Janne Sarimo Mehiläinen NEO:sta Turusta.

– Koska tulehdusta ei ole, kipeä kantapää ei parane tulehduskipulääkkeillä ja levolla. Lääkettä voi kyllä ottaa helpottamaan oireita.

Myöskään lepo ei ole ehdoton.

– Puhuisin relatiivisesta levosta. Esimerkiksi juoksijalla se voi tarkoittaa lyhyempiä matkoja tai harvempia juoksukertoja tai harjoituksen vaihtamista kävelyyn, Sarimo toteaa.

Plantaarifaskiitti on tyypillisesti keski-ikäisten ja sitä vanhempien vaiva.

Plantaarifaskiitin syistä on erilaisia näkemyksiä, mutta yhtä tiettyä syytä ei ole löydetty.

– On arveltu, että se voisi johtua kantapäähän kohdistuvista toistuvista, pienistä repeämisistä. Normaalisti kudos korjaa niitä, mutta aina korjausmekanismi ei pysy mukana. Ja sitten syntyy kudosmuutoksia, Sarimo sanoo.

– Tavallista suurempi rasitus, ylipaino, jalkaterän asentovirheet ja sopimattomat jalkineet voivat altistaa vaivalle. Usein kyse on useamman asian yhteisvaikutuksesta.

Viimeinen niitti kivun alkamiselle saattaa näin kesäaikaan olla se, että kävelee pitkiä matkoja rantaläpsyttimillä.

– Kantapää ei saa niissä tukea sivuilta. Ne eivät sinällään aiheuta plantaarifaskiittia mutta voivat laukaista sen yhdessä muiden altistavien tekijöiden kanssa.

Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan aamulla tai pitkään paikallaan istumisen jälkeen kävelemään lähdettäessä.

Koska plantaarifaskiitin syistä ei ole varmuutta, sen ennaltaehkäiseminen on vaikeaa. Koska ylipaino on riskitekijä, sen välttäminen kannattaa.

Jalkaholvia tukevista ja kantapäätä pehmentävistä jalkineista on voi olla apua, samoin siitä, että välttää liiallista rasitusta kovilla alustoilla.

Hoitokeinoja on paljon, mutta Sarimon mukaan yksikään ei ole ylitse muiden.

Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä tai kipugeeliä.

Erilaiset venytykset voivat auttaa. Kantakalvoa voi venyttää esimerkiksi niin, että ottaa kiinni varpaista ja vetää niitä vartaloa kohden. Öisin voi käyttää yölastaa, joka pitää jänteet venytettyinä.

Kantakalvoa voi myös varovasti hieroa esimerkiksi rullailemalla tennispallolla tai putken päällä. Kylmähoitokin voi tuoda helpotusta.

Kenkiin voidaan laittaa silikonityyny kantapään alle tai pohjallinen.

– Yleensä kokeillaan joko yhtä tai useampaa hoitoa kerrallaan. Kortisoni-injektiosta saattaa olla apua, sen sijaan leikkaushoito on äärimmäisen harvinainen, Sarimo huomauttaa.

Plantaarifaskiitti on usein hoidosta huolimatta pitkäaikainen vaiva, joka voi kestää useita viikkoja tai useita kuukausia. Vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80–90 prosenttia potilaista.

– Tieto siitä, että kipu ei ole vaarallista eikä sen vuoksi tapahdu mitään peruttamatonta, saattaa auttaa kestämään vaivaa, Sarimo sanoo.

Jos itsehoito ei tunnu auttavan tai kipu on sietämätöntä, kannattaa käydä lääkärin puheilla. Vielä herkemmin kannattaa hakeutua lääkäriin, jos kantapääkipu syntyy tapaturman jälkeen eikä jalalla pysty kunnolla astumaan.

Teksti: Eija Marja-aho Kuvat: Petri Huhtinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat