Puheenaihe

6400 metrin syvyyteen Espoossa porattu reikä nostatti erikoisen huolen maapallosta – tästä on kyse kaupunkilaisia hämmentäneessä kuopassa

Taustalla näkyvä pora aloittaa taas työskentelyn, ja poraa toisenkin putken noin kuuden kilometrin syvyyteen. Poraustyöt kestävät arviolta ensi helmikuuhun saakka.

Anniina Virtanen

St1:n geolämpölaitoksen viimeinen porausvaihe alkaa tämän kuun aikana Otaniemessä. Nyt kun veden liikkeet kallion sisällä on saatu selville, toisenkin kaivon loppuosa voidaan porata syvyyksiin. Poraukset kestävät ensi vuoden helmikuulle, sillä matkaa on kolmisen kilometriä alas.

Laitoksen tarkoituksena on viedä vettä kuuden kilometrin syvyyteen maaperään, jossa vesi kuumenee 120-asteiseksi. Vesi nousee toista putkea pitkin ja jatkaa matkaansa Fortumin kaukolämpöverkkoon.

Porauksesta ei pitäisi tulla lähialueen asukkaille äänihaittoja. Viime vuonna monet asukkaat saattoivat kuulla jyrähtelyä eri puolilla Espoota tai jopa Munkkiniemessä saakka. Ne johtuivat ensimmäisen kaivon vesi-stimuloinnista porauksen jälkeen.

– Opimme ensimmäisestä stimuloinnista, että voimme kontrolloida järistyksiä säätämällä veden pumppaamista, St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno kertoo.

Kun toinenkin putki on syvällä maan alla, St1 mahdollisesti suorittaa vastastimuloinnin, eli laskee putken kautta kallioperään vettä paineella.

– Tarkoituksena on saada kahden putken päät keskustelemaan keskenään. Tästä voi aiheutua pientä jyrähtelyä, mutta tämä vaihe ei tule kestämään niin kauaa kuin ensimmäinen stimulointi, Saarno lupaa.

Jonkin verran jyrähtelystä tuli viime vuonna palautetta. Saarno pahoittelee sitä, etteivät he voi kontrolloida, milloin kallioperä paukahtelee. Siksi joku saattoi herätä ääniin yöllä.

– Puolentoista kuukauden aikana aiheutimme 40 kappaletta ääniä, joita ihmiset kuulivat. Todellisuudessa mikromaanjäristyksiä oli 44 000. Seismologisista mittauslaitteista näemme, kuinka mikromaanjäristykset vähenivät sen myötä, kun pumppaus loppui, Saarno selittää.

Ensimmäisen putki porattiin 6,4 kilometrin syvyyteen. Joku oli ollut huolissaan myös siitä, että viileneekö maapallo nyt, kun Otaniemessä porataan Suomen syvintä reikää.

– Se on promille maapallon halkaisijasta. Voi verrata vaikka hiuksen tyveen, joka menee pään sisään. Jos hiuksen irrottaa, sieltä tuskin kaikki aivokapasiteetti lähtee pois. Tässäkin on hyvä muistaa mittasuhteet, St1:n johtaja Matti Pentti toteaa.

Pääasiassa projekti on otettu positiivisesti vastaan.

– Moni odottaakin sitä, että käyttöön tulisi päästöttömiä tapoja tuottaa lämpöä, Saarno kuvailee.

Pilottihankkeen tie ei ole ollut kivetön. Vastaan on tullut haasteita ja yllätyksiä, kuten maaperän kovuus ja sopivan poranterän löytyminen. Useampi pora onkin mennyt vaihtoon.

– Parhaimmillaan olemme poranneet 350 metriä 24 tunnin aikana, Tero Saarno kertoo.

Pilottihanke on tullut maksamaan enemmän, kuin mitä se valmiina konseptina maksaa, koska samalla on tehty paljon tutkimusta ja tuotekehitystä geolämpövoimalasta. Valmis laitos, joka tuottaa 40MW energiaa, maksaa noin 40 miljoonaa euroa.

Jos pilottihanke onnistuu, Espooseen voi mahdollisesti tulla kolmesta neljään geolämpölaitosta. Jo ensimmäinen geolämpölaitos voi kattaa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta päästöttömällä energialla.

Lämpölaitos ei ole kuitenkaan ikuinen. Sama vesi kiertää putkissa alituiseen, jolloin maaperä hieman jäähtyy. Arviolta 20 vuoden kuluttua veden lämpö putoaa kymmenkunta astetta.

– Silloinkin vettä voidaan käyttää kaukolämmön tekoon, mutta laitoksen teho hieman laskee. Tarvittaessa veden lämpötilaa voidaan tällöin nostaa talviaikaan esimerkiksi lämpöpumpuilla, Saarno kertoo.

Geolämpölaitos

Pilottiprojekti

Energiayhtiö St1:n geotermisen lämmöntuotannon pilottihanke Espoossa käynnistyi viime vuonna.

St1 Deep Heat -pilottiprojektin tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva, teollisen mittakaavan lämpölaitos Fortumin lämpölaitoksen alueelle Otaniemeen.

Lämpöä tuotetaan käyttämällä vesi maan alla yli 6 kilometrin syvyydessä.

Geolämpölaitoksen on kaavailtu kattavan kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Pilotin onnistuessa geoterminen lämmöntuotantomenetelmä voi levitä laajalle Suomeen.

Geoterminen lämpö on päästötöntä.

St1:n tavoitteena on monistaa konsepti aluksi Pohjoismaissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat