Puheenaihe

Maailmassa on jo yli 7 miljoonaa koeputkivauvaa – uusi tutkimus ampuu alas eläinkokeiden herättämät epäilyt

Suomessa vuonna 2016 syntyneistä lapsista 5,4 prosenttia on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä.

Teemu Vestovuo

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hedelmöityshoidot eivät aiheuta pysyviä kromosomimuutoksia sikiön soluissa sen enempää kuin luonnollinen hedelmöitys.

Tutkimus selättää siten epäilyt, jotka heräsivät eläinkokeissa.

Hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneissa varhaisissa alkioissa on aiempien tutkimusten perusteella runsaasti kromosomien mosaikismia: vaihtelevia kromosomimääriä sekä osien kahdentumista tai häviämistä.

Kromosomien epävakauden on arveltu laskevan alkionsiirron onnistumisprosenttia ja vaikuttavan näin merkittävästi hedelmöityshoitojen onnistumiseen.

Lisäksi kromosomihäiriöt ovat herättäneet huolta niiden vaikutuksesta lasten terveyteen.

Hedelmöityshoitojen aiheuttamia kromosomimuutoksia ja mahdollisia vaikutuksia lasten terveyteen tutkittiin kansainvälisenä yhteistyönä, johon osallistui myös Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkijoita.

Lopputulemana on hyviä uutisia.

– Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomimuutosten määrää istukan tai vastasyntyneen soluissa. Hedelmöityshoidoissa havaittu varhaisen blastokystivaiheen runsas kromosomaalinen mosaikismi häviää myöhemmissä kehitysvaiheissa ennen syntymää ja alkioista osan kehitys keskeytyy jo varhain, tutkimuksessa mukana ollut dosentti Nina Kaminen-Ahola kommentoi Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus koskee merkittävän suurta ja jatkuvasti kasvavaa osaa väestöstä. Vuoden 1978 ensimmäisen koeputkihedelmöityksen jälkeen hoitojen avulla on arvioitu syntyneen jo yli seitsemän miljoonaa lasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Suomessa vuonna 2016 syntyneistä lapsista 5,4 prosenttia on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Uusimmat

Luetuimmat